Lähiesihenkilön työhyvinvointi organisaatiomuutoksessa. Analyysi ruoka- ja monipalveluiden tarjoajan yrityksessä
Aaltonen, Marika (2022)
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204125034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204125034
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esihenkilöiden työhyvinvointia muutosjohtamisen keskellä ja miten heitä voitaisiin tukea omassa työssään. Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen toimeksiantaja oli kansainvälinen ruokapalveluiden tuottajayritys. Tutkimuksen keskeiseksi teoriaksi valittiin muutos, sen johtaminen ja työhyvinvointi keskittyen erityisesti esihenkilöiden hyvinvointiin. Aineistonkeruutapa oli teemahaastattelut, jossa haastateltiin operatiivisen tason esihenkilöitä. Aineisto analysoitiin hermeneuttisen analyysin keinoin.
Tutkimustuloksena voidaan todeta, että esihenkilöt kaipaavat enemmän tukea omalta esihenkilöltään. Lisäksi esihenkilöt kokivat, että eivät itse kykene tukemaan omaa henkilöstöään tarpeeksi. Esihenkilöt kaipasivat tukea yrityksen johdolta. Esihenkilöiden mielestä tulosjohtaminen meni heidän jaksamisensa edelle. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että vaikka esihenkilöt ovat vastuussa ensisijaisesti omasta jaksamisesta ja omasta henkilökunnastaan, myös he kaipaavat tukea työhönsä. Jos he eivät sitä saa, kokevat he, että yritys kokee heidät itsestäänselvyytenä. Kollegoiden vertaistuki ja tapaamiset kasvokkain niin kollegoiden kuin esihenkilön kanssa toimivat voimavarana esihenkilöiden työhyvinvoinnissa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tutkittavassa organisaatiossa sekä muissa eri alojen organisaatioissa, jossa halutaan perehtyä esihenkilöiden työhyvinvoinnin parantamiseen ja tätä kautta pitää heidät mahdollisimman pitkään työssä yrityksessä. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää miten esihenkilöiden työssä jaksaminen on parantunut pitkällä aikavälillä etenkin ja onko muutos vähentynyt työympäristössä.
Tutkimustuloksena voidaan todeta, että esihenkilöt kaipaavat enemmän tukea omalta esihenkilöltään. Lisäksi esihenkilöt kokivat, että eivät itse kykene tukemaan omaa henkilöstöään tarpeeksi. Esihenkilöt kaipasivat tukea yrityksen johdolta. Esihenkilöiden mielestä tulosjohtaminen meni heidän jaksamisensa edelle. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että vaikka esihenkilöt ovat vastuussa ensisijaisesti omasta jaksamisesta ja omasta henkilökunnastaan, myös he kaipaavat tukea työhönsä. Jos he eivät sitä saa, kokevat he, että yritys kokee heidät itsestäänselvyytenä. Kollegoiden vertaistuki ja tapaamiset kasvokkain niin kollegoiden kuin esihenkilön kanssa toimivat voimavarana esihenkilöiden työhyvinvoinnissa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tutkittavassa organisaatiossa sekä muissa eri alojen organisaatioissa, jossa halutaan perehtyä esihenkilöiden työhyvinvoinnin parantamiseen ja tätä kautta pitää heidät mahdollisimman pitkään työssä yrityksessä. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää miten esihenkilöiden työssä jaksaminen on parantunut pitkällä aikavälillä etenkin ja onko muutos vähentynyt työympäristössä.