RIKOSASIOIDEN KIRJALLISEN MENETTELYN KÄYTTÖÖNOTTO OULUN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Abstract

Tämän opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia rikosasioiden kirjallisen menettelyn käyttöönotolla on ollut käytännössä, ja kuinka hyvin sille asetetut tavoitteet on saavutettu. Kirjallinen menettely rikosasioissa otettiin käyttöön vuonna 2006, ja tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella tätä uudistusta käräjäoikeuden kannalta. Empiirinen tutkimus kohdistuu Oulun käräjäoikeuteen, joka on työn tilaaja. Teoreettisessa osuudessa tarkastellaan muutokseen johtaneita syitä, selvitetään rikosprosessia ja summaarisuutta rikosprosessissa sekä selostetaan kirjallisen menettelyn vaiheet ja käytön edellytykset. Työn tutkimusosa koostuu tilastollisista tuloksista ja henkilöhaastatteluista. Tarkastelemalla tiettyjen tunnuslukujen kehitystä pyrittiin selvittämään kirjallisen menettelyn mahdollisia vaikutuksia niihin. Keskeisimpiä tarkasteltavia tunnuslukuja olivat kirjallisella menettelyllä ratkaistujen rikosasioiden määrä ja sen vertaaminen kaikkien ratkaistujen rikosasioiden määrään sekä käsittelyajat ja niiden muutokset. Henkilöhaastattelujen avulla saatiin tietoa käytännön kokemuksista. Haastatteluihin osallistui kaksi käräjätuomaria ja kaksi käräjäsihteeriä. Henkilöhaastatteluja hyödynnettiin myös tilastotietojen tulkitsemisessa. Tutkimus osoitti, että kirjallisen menettelyn käyttöönotto on vähentänyt pääkäsittelyihin kuluvaa aikaa sekä pääkäsittelyjen peruuntumisia ja niihin kulunutta aikaa. Menettelyn ei kuitenkaan koettu vähentävän työn määrää, vaan päinvastoin lisänneen sitä lähinnä siksi, että rikosasioiden jako on muuttunut menettelyn myötä. Kirjallisella menettelyllä ratkaistujen asioiden määrästä voitiin päätellä, että menettely on otettu Oulun käräjäoikeudessa käyttöön tavoitteiden mukaisessa laajuudessa. Kirjallisen menettelyn ansiosta mahdollisesti koituneita säästöjä arvioitiin taloudellisuuden ja tuottavuuden tunnuslukujen kehitystä tarkkailemalla. Nämä luvut ovat hieman parantuneet ensimmäisenä kokonaisena vuotena, kun kirjallinen menettely on ollut käytössä. Tarkkoja arvioita säästöjen määrästä ei kuitenkaan niiden perusteella voi tehdä. Muutoksenhaun todettiin olleen vähäistä kirjallisen menettelyn jutuissa. Haastatteluissa tuli esille käytännössä koettuja hyviä ja huonoja puolia menettelystä.

The research problem of this bachelor's thesis was to find out the effects of the new written criminal procedure in practice. The Finnish government has also set some goals for the introduction of the new procedure. This thesis also investigates how well those goals have been reached. The act regarding the new written procedure came into operation in 2006. The purpose of this thesis was to investigate the reform from the court's point of view. The empirical research concentrates on Oulu City Court. This thesis was also commissioned by this court. The theoretical part concentrates on the reasons for the legislation reform, the criminal procedure in general, summary proceedings, the stages of the new written procedure and the requirements for the use of the new procedure. The research consists of statistical information and interviews. The purpose was to find out the possible effects of the new precedure by observing some key figures. The most important key figures were the number of cases decided by the new procedure and the comparison of that number with the number of all decided criminal cases, lengths of the processes and the changes in the lengths. The interviews gave some experiential knowledge. Two circuit judges and two secretaries were interviewed for this thesis. The interviews were also used for the interpretation of the statistical information. The research showed that the introduction of the new procedure has shortened the time used for the main hearings. It has also lessened the cancellations of the main hearings. The interviewees thought that the new procedure did not lessen the amount of work. Their opinion was that the amount of work has increased because the arrangements in criminal cases have changed along with the new procedure. In Oulu City Court, the new procedure has been taken into practice in the intended scale. That can be concluded from the amount of cases solved by the new procedure. The possible financial savings were estimated by observing the key figures of economic efficiency and productivity. Those key figures had become somewhat better in the first year when the new procedure was in use. Any exact numbers of the amount of savings cannot be given by those key figures. Petitioning turned out to be very uncommon in the cases solved by the new procedure. The interviews showed some good and weak points of the new procedure.