Toivo mielenterveyskuntoutumisessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin mielenterveyskuntoutujien toivoa, ja se toteutettiin laadullisena kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyöllä ei ollut toimeksiantajaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä toivon merkitystä näkyvämmäksi sosiaalialan työntekijöille sekä mielenterveyskuntoutujille. Tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevaa tutkimustietoa toivon merkityksestä mielenterveyskuntoutumisessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta.

Tutkimuskysymyksiä muodostui kaksi, ja ne olivat: ”Millainen rooli toivon tuntemisella on mielenterveyskuntoutumisessa?” ja ”Mitkä tekijät vaikuttavat mielenterveyskuntoutujan toivoon?” Katsaukseen valitut lähdeaineistot valittiin EbscoHost, Sage Journals, ProQuest ja Laurea Finna tietokannoista. Aineistona on käytetty 14 tutkimusartikkelia, joista 13 oli englanniksi ja yksi suomeksi. Tutkimusartikkeleista saatu tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Opinnäytetyön tietoperusta kostuu teoriasta mielenterveydestä, mielenterveyden häiriöistä sekä mielenterveyskuntoutuksesta.

Tutkimuksen tuloksista selviää, että toivon tuntemisella on suuri merkitys mielenterveyskuntoutumisessa. Mielenterveyskuntoutujan toivoon vaikuttavat niin ulkoiset kuin sisäiset tekijät. Ulkoisia tekijöitä ovat muun muassa vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa ja inspiroivien toipumistarinoiden kuuleminen. Sisäisiä toivoon vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi omat oivallukset, oman kehityksen huomaaminen ja hengellisyys. Mielenterveysalan työntekijöillä on suuri vaikutus asiakkaidensa toivoon. Toivoa luo myös kokemusasiantuntijoiden ja vertaisten toipumistarinat ja tuki. Myös yhteys läheisiin ihmisiin nähtiin toivoa luovana tekijänä. Alhainen toivon taso voi haitata tai hidastuttaa toipumista. Useissa tutkimuksessa tuli esiin stigman heikentävä vaikutus toivoon.

Jatkotutkimusehdotuksena ehdotettiin tutkia, millainen merkitys asiakkaan kuntoutumiseen on sillä, että mielenterveysalan työntekijä uskoo asiakkaan toipumisen olevan mahdollista, ja toisaalta miten vaikuttaa, jos työntekijä ei usko asiakkaansa toipumismahdollisuuksiin.