Lapsen terveellinen ravitsemus : opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle 6–12-vuotiaalle lapselle
Riikkula, Venla; Simola, Eveliina (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204266030
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204266030
Tiivistelmä
Tyypin 1 diabetes on aineenvaihdunnan sairaus, joka puhkeaa usein jo lapsena. Sairaus on Suomessa tuntemattomista syistä yleisempi kuin muualla maailmassa. Diabeteksen hoidossa korostuvat insuliinihoito sekä terveelliset elämäntavat, joista tärkeässä roolissa on monipuolinen ravitsemus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla terveellisen ravitsemuksen merkitystä tyypin 1 diabetesta sairastavalle lapselle. Tavoitteena oli selvittää, mistä tyypin 1 sairastavan lapsen terveellinen ravitsemus koostuu ja kuinka lasta sekä lapsen perhettä tulisi ohjata noudattamaan ravitsemussuosituksia. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta luotiin ohjausmateriaali 6–12-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville lapsille terveellisen ravitsemuksen merkitystä sairauden hoidossa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnettiin aineistonhaussa systemaattista tiedonhakua. Tiedonhaku toteutettiin syksyllä 2021 ja keväällä 2022. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen ja laadullisen analyysimenetelmän avulla, jossa hyödynnettiin kuvailevaa luokittelua.
Keskeisimpinä tuloksina saatiin selville, että ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ja säännölliset ateriavälit ovat insuliinihoidon kanssa avain asemassa lasten tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Lasten diabeteksen hoitotasapainoa ja ravitsemuksen laatua parantaa hyvin toteutettu potilasohjaus. Ohjausta antavan ammattilaisen standardisoitu ohjausmalli sekä yksilöllinen ja perhekeskeinen ote ovat tärkeitä tekijöitä ohjauksen onnistumisessa.
Opinnäytetyön tuloksiin pohjautuen jatkotutkimusaiheina voisi vielä tutkia millaisena lapset ja perheet itse kokevat potilasohjauksen. Tutkimusten mukaan lapset kokevat tyypin 1 diabeteksen sairautena ja hoidon kannalta rasittavana, joten aihetta voisi tutkia vielä lisää lapsen hoitoon sitouttamisen ja motivoinnin näkökulmasta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin yleisesti 6–12-vuotiaita lapsia, joten jatkotutkimuksena voisi tarkkailla vielä tarkemmin eri ikäisten lasten kokemuksia, ravitsemusta ja hoitoon osallistumista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla terveellisen ravitsemuksen merkitystä tyypin 1 diabetesta sairastavalle lapselle. Tavoitteena oli selvittää, mistä tyypin 1 sairastavan lapsen terveellinen ravitsemus koostuu ja kuinka lasta sekä lapsen perhettä tulisi ohjata noudattamaan ravitsemussuosituksia. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta luotiin ohjausmateriaali 6–12-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville lapsille terveellisen ravitsemuksen merkitystä sairauden hoidossa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa hyödynnettiin aineistonhaussa systemaattista tiedonhakua. Tiedonhaku toteutettiin syksyllä 2021 ja keväällä 2022. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen ja laadullisen analyysimenetelmän avulla, jossa hyödynnettiin kuvailevaa luokittelua.
Keskeisimpinä tuloksina saatiin selville, että ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ja säännölliset ateriavälit ovat insuliinihoidon kanssa avain asemassa lasten tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Lasten diabeteksen hoitotasapainoa ja ravitsemuksen laatua parantaa hyvin toteutettu potilasohjaus. Ohjausta antavan ammattilaisen standardisoitu ohjausmalli sekä yksilöllinen ja perhekeskeinen ote ovat tärkeitä tekijöitä ohjauksen onnistumisessa.
Opinnäytetyön tuloksiin pohjautuen jatkotutkimusaiheina voisi vielä tutkia millaisena lapset ja perheet itse kokevat potilasohjauksen. Tutkimusten mukaan lapset kokevat tyypin 1 diabeteksen sairautena ja hoidon kannalta rasittavana, joten aihetta voisi tutkia vielä lisää lapsen hoitoon sitouttamisen ja motivoinnin näkökulmasta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin yleisesti 6–12-vuotiaita lapsia, joten jatkotutkimuksena voisi tarkkailla vielä tarkemmin eri ikäisten lasten kokemuksia, ravitsemusta ja hoitoon osallistumista.