Ero varhaiskasvatuksessa olevan lapsen perheessä : materiaali varhaiskasvatuksen henkilöstölle vanhempien kanssa tehtävän työn tueksi
Kärkkäinen, Maria (2022)
Kärkkäinen, Maria
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204276178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204276178
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä varhaiskasvattajien tietoisuutta eroon liittyvistä asioista ja ilmiöistä sekä näin tukea varhaiskasvattajien työskentelyä eronneiden vanhempien kanssa. Opinnäytetyö oli muodoltaan kehittämistyö, jonka tuotoksena syntyi Hyvinkään kaupungin varhaiskasvatuksen hyödynnettäväksi materiaali eronneiden vanhempien kanssa työskentelystä.
Varhaiskasvattajien näkemyksiä ja kokemuksia eronneiden vanhempien kanssa työskentelystä sekä toiveita materiaalin suhteen kartoitettiin laadullisen tutkimusmenetelmän periaattein strukturoidun kyselylomakkeen muodossa. Aineisto on teemoiteltu. Vastauksista nousi keskeisinä haasteina riitaisat erotilanteet ja vanhempien huonot keskinäiset välit. Tällöin erityisesti tiedottaminen sekä vasukeskustelujen järjestäminen vaativat erityistä huomiota. Onnistuneen työskentelyn pohjana taas puolestaan koettiin olevan vanhempien asialliset välit, ja heidän kyky toimia lapsen etu edellä. Myös luottamuksellista suhdetta vanhempiin korostettiin. Toiveita materiaalin suhteen olivat lapsen tukeminen erotilanteessa sekä käsitteiden avaaminen.
Materiaalissa ja opinnäytetyöraportissa on avattu eroon liittyvää käsitteistöä ja vanhempien eroon liittyviä varhaiskasvatuksen näkökulmasta oleellisia asioita. Pääasiallinen tietoperusta rakentui siis eroon liittyvän käsitteistön, varhaiskasvatuksen sekä tunteiden ja vuorovaikutuksen ympärille. Myös varhaiskasvattajan tunteita sekä ihmiselle ominaisia reaktioita stressaaviin tilanteisiin on käsitelty, sillä nämä ovat merkittäviä niin varhaiskasvattajan työskentelyn kannalta kuin ylipäätään elämässä sekä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Materiaalin koostamisen punaisena lankana toimi varhaiskasvatuksen näkökulma, faktapitoisuus sekä käytännönläheisyys.
Materiaalin laajempi hyöty jää nähtäväksi tulevaisuudessa. Aihe on hyvin ajankohtainen ja eronneiden vanhempien ja heidän lastensa kanssa työskentely on varhaiskasvatuksessa arkipäivää. Yhteistyötahon kanssa käydyistä keskusteluista jäi vahvasti kuva, että tällainen materiaali on hyödyllinen, vaikka mitään laaja-alaisempia ongelmia ei ollut aiheen suhteen ilmennytkään. Keskustelu aiheen ympärille niin varhaiskasvatuksessa kuin yhteiskunnallisestikin on erittäin tervetullutta, ja ymmärryksen lisääminen lasten ja perheiden erilaisista tilanteista, on kasvattajien näkökulmasta ammatillisuutta vahvistavaa.
Varhaiskasvattajien näkemyksiä ja kokemuksia eronneiden vanhempien kanssa työskentelystä sekä toiveita materiaalin suhteen kartoitettiin laadullisen tutkimusmenetelmän periaattein strukturoidun kyselylomakkeen muodossa. Aineisto on teemoiteltu. Vastauksista nousi keskeisinä haasteina riitaisat erotilanteet ja vanhempien huonot keskinäiset välit. Tällöin erityisesti tiedottaminen sekä vasukeskustelujen järjestäminen vaativat erityistä huomiota. Onnistuneen työskentelyn pohjana taas puolestaan koettiin olevan vanhempien asialliset välit, ja heidän kyky toimia lapsen etu edellä. Myös luottamuksellista suhdetta vanhempiin korostettiin. Toiveita materiaalin suhteen olivat lapsen tukeminen erotilanteessa sekä käsitteiden avaaminen.
Materiaalissa ja opinnäytetyöraportissa on avattu eroon liittyvää käsitteistöä ja vanhempien eroon liittyviä varhaiskasvatuksen näkökulmasta oleellisia asioita. Pääasiallinen tietoperusta rakentui siis eroon liittyvän käsitteistön, varhaiskasvatuksen sekä tunteiden ja vuorovaikutuksen ympärille. Myös varhaiskasvattajan tunteita sekä ihmiselle ominaisia reaktioita stressaaviin tilanteisiin on käsitelty, sillä nämä ovat merkittäviä niin varhaiskasvattajan työskentelyn kannalta kuin ylipäätään elämässä sekä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Materiaalin koostamisen punaisena lankana toimi varhaiskasvatuksen näkökulma, faktapitoisuus sekä käytännönläheisyys.
Materiaalin laajempi hyöty jää nähtäväksi tulevaisuudessa. Aihe on hyvin ajankohtainen ja eronneiden vanhempien ja heidän lastensa kanssa työskentely on varhaiskasvatuksessa arkipäivää. Yhteistyötahon kanssa käydyistä keskusteluista jäi vahvasti kuva, että tällainen materiaali on hyödyllinen, vaikka mitään laaja-alaisempia ongelmia ei ollut aiheen suhteen ilmennytkään. Keskustelu aiheen ympärille niin varhaiskasvatuksessa kuin yhteiskunnallisestikin on erittäin tervetullutta, ja ymmärryksen lisääminen lasten ja perheiden erilaisista tilanteista, on kasvattajien näkökulmasta ammatillisuutta vahvistavaa.