Tyypin 2 diabeetikon seurantakäyntien kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä
Ovaska, Katriina; Pekkanen, Tuula (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204286303
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204286303
Tiivistelmä
Tyypin 2 diabeetikon seurantakäyntien kehittäminen on ajankohtainen ja tärkeä aihe kustannusten hillitsemisen ja perusterveydenhuollon toimintojen vahvistamisen kontekstista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ja yhdenmukaistaa tyypin 2 diabeetikon seurantakäyntien sisältöä ja laatia ehdotus käytäntöä ohjaavasta toimintamallista.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä kolmivaiheisesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä terveys- ja hyvinvointiasemien vastaanotoilla. Kohderyhmänä olivat vastaanotoilla työskentelevät sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Tutkimusmenetelminä käytettiin puolistrukturoitua sähköistä kyselyä ja kehittämismenetelmänä aivoriihi -menetelmää. Tulokset analysoitiin määrällisin menetelmin ja induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella todettiin tarve selkiyttää kirjaamista ja hoitosuunnitelmien sisältöä. Kaikilla diabeteksen ydinosaamisen alueilla havaittiin lisäkoulutustarvetta. Osaamisen johtamisen merkitys nousi tulosten pohjalta. Kolmiosainen toimintamalliehdotus sisältää johtamissuunnitelman, osaamisen kehittämissuunnitelman sekä työohjeen seurantakäyntien tueksi. Tulevaisuuden tutkimusaiheita voisivat olla potilaiden kokema hyöty hoitosuunnitelmasta ja digitalisaation hyödyntäminen tyypin 2 diabeetikon hoidossa.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä kolmivaiheisesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä terveys- ja hyvinvointiasemien vastaanotoilla. Kohderyhmänä olivat vastaanotoilla työskentelevät sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Tutkimusmenetelminä käytettiin puolistrukturoitua sähköistä kyselyä ja kehittämismenetelmänä aivoriihi -menetelmää. Tulokset analysoitiin määrällisin menetelmin ja induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella todettiin tarve selkiyttää kirjaamista ja hoitosuunnitelmien sisältöä. Kaikilla diabeteksen ydinosaamisen alueilla havaittiin lisäkoulutustarvetta. Osaamisen johtamisen merkitys nousi tulosten pohjalta. Kolmiosainen toimintamalliehdotus sisältää johtamissuunnitelman, osaamisen kehittämissuunnitelman sekä työohjeen seurantakäyntien tueksi. Tulevaisuuden tutkimusaiheita voisivat olla potilaiden kokema hyöty hoitosuunnitelmasta ja digitalisaation hyödyntäminen tyypin 2 diabeetikon hoidossa.