Sydämen vajaatoiminnan etäseuranta hoitotyön menetelmänä : haastattelu hoitohenkilöstölle
Savolainen, Susanna; Viik, Riikka (2022)
Savolainen, Susanna
Viik, Riikka
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204296561
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204296561
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin TAYS Sydänsairaalan sydämen vajaatoimintahoitajien kokemuksia sydämen vajaatoiminnan etäseurannasta. Tavoitteena oli tunnistaa sydämen vajaatoiminnan etäseurannan vahvuuksia ja heikkouksia sekä kehittää etäseurantaa hoitajalähtöisesti.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina Teams –sovelluksen avulla. Haastattelimme neljää Tampereen Sydänsairaalan sydämen vajaatoimintaan perehtynyttä hoitajaa. Haastattelut toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Analyysimenetelmänä käytimme teemoittelua.
Opinnäytetyömme tulokset muodostuivat viidestä teemasta, joita ovat etäseurannan onnistumiseen vaikuttavat tekijät, etäseurannan tuomat edut, tekniikan käyttökokemukset, kokemuksia etäseurannan hoitotyöstä ja etäseurannan kehittämisehdotukset. Haastatteluissa esiin nousi, että onnistunut etäseuranta vaatii toimiakseen onnistuneen potilasrekrytoinnin, potilaan tulee olla motivoitunut elämäntapamuutokseen ja hänen tulee osata käyttää tietoteknisiä laitteita. Ohjelmiston tulee olla helppokäyttöinen ja informatiivinen. Tuloksista ilmeni myös, että etäseuranta toimii monelle potilaalle työkaluna ja keinona sairauden hallintaan sekä tukena omahoitoon. Hoitotyön menetelmänä etäseuranta on tehokasta ja hoitotulokset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia. Haastateltavat kertoivat vuorovaikutuksen potilaan kanssa tehostuneen sekä oman ohjauksen ja hoidon vaikuttavuuden seuraamisen helpottuneen. Tulokset osoittavat, että etäseurantaa on edelleen kehitettävä hoitotyössä käyttäjäystävällisempään suuntaan ja vahvistettava sähköisten palvelujen saatavuutta ja laatua. Haastateltavat toivat esille sovelluspohjaisen kevyemmän etäseurantaversion, joka palvelisi potilaita entistä laajemmin, eikä vaatisi potilailta lisälaitteita.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina Teams –sovelluksen avulla. Haastattelimme neljää Tampereen Sydänsairaalan sydämen vajaatoimintaan perehtynyttä hoitajaa. Haastattelut toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Analyysimenetelmänä käytimme teemoittelua.
Opinnäytetyömme tulokset muodostuivat viidestä teemasta, joita ovat etäseurannan onnistumiseen vaikuttavat tekijät, etäseurannan tuomat edut, tekniikan käyttökokemukset, kokemuksia etäseurannan hoitotyöstä ja etäseurannan kehittämisehdotukset. Haastatteluissa esiin nousi, että onnistunut etäseuranta vaatii toimiakseen onnistuneen potilasrekrytoinnin, potilaan tulee olla motivoitunut elämäntapamuutokseen ja hänen tulee osata käyttää tietoteknisiä laitteita. Ohjelmiston tulee olla helppokäyttöinen ja informatiivinen. Tuloksista ilmeni myös, että etäseuranta toimii monelle potilaalle työkaluna ja keinona sairauden hallintaan sekä tukena omahoitoon. Hoitotyön menetelmänä etäseuranta on tehokasta ja hoitotulokset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia. Haastateltavat kertoivat vuorovaikutuksen potilaan kanssa tehostuneen sekä oman ohjauksen ja hoidon vaikuttavuuden seuraamisen helpottuneen. Tulokset osoittavat, että etäseurantaa on edelleen kehitettävä hoitotyössä käyttäjäystävällisempään suuntaan ja vahvistettava sähköisten palvelujen saatavuutta ja laatua. Haastateltavat toivat esille sovelluspohjaisen kevyemmän etäseurantaversion, joka palvelisi potilaita entistä laajemmin, eikä vaatisi potilailta lisälaitteita.