Turvallisuuskoulutettujen naisten rooli sodanajan poikkeusoloissa

Abstract

Tämä opinnäytetyö on muodoltaan tutkielma ja sen tilaaja on Naisten Valmiusliitto ry. Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella vapaaehtoisten, turvallisuuskoulutettujen naisten roolia sodan ajan poikkeusoloissa. Opinnäytetyössä käytetään käsitettä turvallisuuskoulutettu nainen, koska tutkielman tilaajan toiminnan kohderyhmänä ovat naiset. Selvää kuitenkin on, että yhtä hyvin käsite voisi olla turvallisuuskoulutettu henkilö tai vapaaehtoinen. Osallistuminen sotilaallista maanpuolustusta tukeviin tehtäviin ei ole sukupuolikysymys.

Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tilaajalle, Naisten Valmiusliitto ry:lle tietoa naisten poikkeusolojen tehtävistä sekä niihin liittyvän koulutuksen kehittämistarpeista. Asiaa selvitetään seuraavien tutkimuskysymysten avulla; Miten hyvin turvallisuuskoulutetuille naisille on määritelty poikkeusolojen tehtäviä ja vastaako nykyinen koulutus tarpeeseen?

Opinnäytetyön tietoperustan muodostavat tilaajan, eli Naisten Valmiusliiton ja sen tärkeimpien yhteistyökumppanien Maanpuolustuskoulutus MPK:n ja Puolustusvoimien esittely sekä Suomen lainsäädäntö niiltä osin, kun se liittyy toimintaan poikkeusolosuhteissa ja vapaaehtoisten käyttöön häiriö- ja poikkeusoloissa. Kansalaisille avoimen varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen kuvaus auttaa muodostamaan käsityksen siitä, millaiseen koulutukseen vapaaehtoisten on mahdollista osallistua.

Opinnäytetyön tiedonkeruumenetelmä on kyselytutkimus ja kerättyä aineistoa käsitellään sisällönanalyysin avulla. Tulokset vahvistavat näkemystä, että sellaisten sotilaallista maanpuolustusta tukevien tehtävien, joihin asepalvelusta suorittamattomia voitaisiin sijoittaa, määrä on suuri. Niiden tarkemmassa, tarvelähtöisessä määrittelyssä on kuitenkin vielä paljon tekemistä. Lisäksi voidaan todeta, että nykyinen koulutus vastaa osittain tarpeeseen, mutta sen jatkokehittäminen nimenomaan poikkeusolojen tehtävien vaatimia osaamistarpeita vastaavaksi on vahvasti sidoksissa tehtävien määrittelemiseen. Opinnäytetyön käsittelemä aihealue on hyvin laaja ja tarvetta syvällisemmälle jatkotutkimukselle on.

This thesis is conducted as a study and is commissioned by the Women’s National Emergency Preparedness Association. The purpose of the thesis is to examine the role of volunteer, security-trained women in wartime state of emergency. The thesis uses the concept safety-trained woman, because the target group of the commissioner’s activities is women. It is evident, however, that the concept could just as well be security-trained person or a volunteer. Participation in tasks supporting military national defence is not a gender issue.

The purpose of the thesis is to provide the commissioner, the Women's National Emergency Preparedness Association, with information on the probable tasks of women in wartime state of emergency and the development needs of related education. The study investigates the matter from the vantage points of; How well tasks have been defined for security-trained women and whether the current training meets the need.

The theoretical framework of the thesis consists of presentation of the commissioner, i.e. the Women’'s National Emergency Preparedness Association, and its main partners, the National Defence Training Association of Finland and the Finnish Defence Forces, as well as Finnish legislation, in so far as it relates to activities in state of emergency and the use of volunteers in abnormal situations and state of emergency. The description of preparedness and safety training, which is open to citizens, helps to establish an understanding of what training volunteers can participate in.

The data collection method of the thesis is a survey, and the collected data was processed using content analysis. The results reinforce the view that the number of tasks supporting military national defence in which people without military service experience could be placed is high. However, there is still much to be done in a more precise, needs-based definition of the tasks. In addition, it can be noted that the current training partly responds to the need, but its further development specifically to meet the skills needs required for the tasks of state of emergency is strongly linked with the definition of tasks. The topic covered by the thesis is very broad and there is a need for more in-depth further research.