Huoneistotietolain vaikutukset RS-pankkien käytäntöihin
Manni, Emma (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205016650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205016650
Tiivistelmä
Huoneistotietolaki tuli voimaan vuoden 2018 lopussa ja sen seurauksena turva-asiakirjojen säilyttäjän työ muuttui osakehuoneistojen omistustietojen ylläpidon osalta. Työssä tutkittiin huoneistotietolain tuomia vaikutuksia turva-asiakirjojen säilyttäjinä toimivien RS-pankkien työhön. Työn tavoitteena oli kuvata RS-menettelyn työvaiheet pankin näkökulmasta ja selvittää, miten huoneistotietolain säädökset hallitaan eri toiminnoissa. Huoneistotietojärjestelmän kehittäminen tukee sujuvaa asuntovaihdantaa, ja aiheen tutkiminen on välttämätöntä kehitystyön kannalta.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jonka keskeisin tutkimusmenetelmä oli teemahaastattelu. Haastatteluun osallistui RS-asiantuntijoita kahdesta pankista. Haastatteluiden lisäksi aineistoa kerättiin erilaisista julkisista tietokannoista sekä toimeksiantajalta saaduista materiaaleista.
Tutkimuksessa havaittiin, että RS-pankit ovat kokeneet huoneistotietojärjestelmän käyttöönoton pääosin positiivisena muutoksena, mutta tämänhetkinen tilanne koetaan vielä keskeneräiseksi ja kehitystä vaativaksi. Merkittävimmät RS-menettelyn aikaiseen työhön haasteita tuoneet asiat olivat yhtiöjärjestyksen muutostilanteet, joiltain osin työläs manuaalinen työ, epäselvät panttausmerkinnät panttaussitoumuksissa sekä laskutuksen muuttuminen ja monivaiheistuminen. Tuloksista todettiin, että tietojärjestelmää tulisi vielä kehittää, esimerkiksi sähköisen rajapinnan muodossa, ja huoneistotietolain tarkempi sääntely voisi osaltaan olla ohjaamassa eri toimijoiden vastuita ja toimintaa asunto-osakkeiden tietojen ylläpidossa.
Työ toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jonka keskeisin tutkimusmenetelmä oli teemahaastattelu. Haastatteluun osallistui RS-asiantuntijoita kahdesta pankista. Haastatteluiden lisäksi aineistoa kerättiin erilaisista julkisista tietokannoista sekä toimeksiantajalta saaduista materiaaleista.
Tutkimuksessa havaittiin, että RS-pankit ovat kokeneet huoneistotietojärjestelmän käyttöönoton pääosin positiivisena muutoksena, mutta tämänhetkinen tilanne koetaan vielä keskeneräiseksi ja kehitystä vaativaksi. Merkittävimmät RS-menettelyn aikaiseen työhön haasteita tuoneet asiat olivat yhtiöjärjestyksen muutostilanteet, joiltain osin työläs manuaalinen työ, epäselvät panttausmerkinnät panttaussitoumuksissa sekä laskutuksen muuttuminen ja monivaiheistuminen. Tuloksista todettiin, että tietojärjestelmää tulisi vielä kehittää, esimerkiksi sähköisen rajapinnan muodossa, ja huoneistotietolain tarkempi sääntely voisi osaltaan olla ohjaamassa eri toimijoiden vastuita ja toimintaa asunto-osakkeiden tietojen ylläpidossa.