Kiireellisten potilaiden hoitoon ohjautuvuus Lahden perusterveydenhuollossa
Kantanen, Ninja (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026800
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Lahden perusterveydenhuollon kiireellisten potilaiden hoitoon ohjautuvuutta kiirevastaanoton näkökulmasta. Tavoitteena oli kerätä tietoa potilaiden ohjautuvuuden sujuvuudesta kiirevastaanotolle kiireellisten potilaiden hoitoon ohjautuvuuden kehittämiseksi sekä hoidon tarpeen arvioinnin yhtenäistämiseksi. Opinnäytetyön avulla saatiin myös materiaalia Lahden kiirevastaanoton potilasmääristä, ICD-10 luokitusten mukaisista tulosyistä sekä potilaiden ja kiirevastaanoton työntekijöiden hyödyntämistä kontaktilajeista.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään hoidon tarpeen arviointiin lukeutuvia käsitteitä sekä potilaan kiireellisyyden arviointimenetelmiä. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin, ja siinä tarkasteltiin kiirevastaanotolle hakeutuneiden potilaiden tulosyitä kuuden päivän mittaisena otoksena. Tästä otannasta luotiin havainnointimatriisi, jossa toteutuneita tulosyitä arvioitiin verraten niitä yleisesti käytössä oleviin kiireellisyysluokituksiin.
Aineiston otantajakson aikana kirjattiin yhteensä 154 eri tulosyyluokitusta, joista yleisimmäksi nousivat erilaiset ylähengitystieinfektiot sekä muut virusperäiset taudit. Kiirevastaanotolle hakeuduttiin erilaisten kiputilojen ja särkyjen vuoksi myös usein. Opinnäytetyön tuloksia tarkasteltaessa havaittiin, että kiirevastaanotolle ohjautuu potilaita, joista osalla tulosyy on selkeästi akuutti ja osan kohdalla todellista kiireellisyyttä on vaikeaa arvioida ainoastaan ICD-10 luokituksen perusteella. Tulosten perusteella kiirevastaanotolle hakeutui otannan aikana myös kiireetöntä hoitoa vaativia potilaita.
Kiirevastaanoton toiminnan pääasialliseksi kehittämisehdotukseksi nousi hoidon tarpeen arvioinnin yhtenäistäminen erilaisten yleisesti käytössä olevien arviointimenetelmien ja mahdollisten koulutusten keinoin. Kiirevastaanotolta tulisi saada ohjattua kiireettömän hoidon piiriin sellaiset potilaat, joiden vaivat ja oireistot ovat pitkittyneitä. Vastaavasti kriittisesti sairaat potilaat tulisi pystyä lähettämään erikoissairaanhoitoon mahdollisimman nopeasti.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään hoidon tarpeen arviointiin lukeutuvia käsitteitä sekä potilaan kiireellisyyden arviointimenetelmiä. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin, ja siinä tarkasteltiin kiirevastaanotolle hakeutuneiden potilaiden tulosyitä kuuden päivän mittaisena otoksena. Tästä otannasta luotiin havainnointimatriisi, jossa toteutuneita tulosyitä arvioitiin verraten niitä yleisesti käytössä oleviin kiireellisyysluokituksiin.
Aineiston otantajakson aikana kirjattiin yhteensä 154 eri tulosyyluokitusta, joista yleisimmäksi nousivat erilaiset ylähengitystieinfektiot sekä muut virusperäiset taudit. Kiirevastaanotolle hakeuduttiin erilaisten kiputilojen ja särkyjen vuoksi myös usein. Opinnäytetyön tuloksia tarkasteltaessa havaittiin, että kiirevastaanotolle ohjautuu potilaita, joista osalla tulosyy on selkeästi akuutti ja osan kohdalla todellista kiireellisyyttä on vaikeaa arvioida ainoastaan ICD-10 luokituksen perusteella. Tulosten perusteella kiirevastaanotolle hakeutui otannan aikana myös kiireetöntä hoitoa vaativia potilaita.
Kiirevastaanoton toiminnan pääasialliseksi kehittämisehdotukseksi nousi hoidon tarpeen arvioinnin yhtenäistäminen erilaisten yleisesti käytössä olevien arviointimenetelmien ja mahdollisten koulutusten keinoin. Kiirevastaanotolta tulisi saada ohjattua kiireettömän hoidon piiriin sellaiset potilaat, joiden vaivat ja oireistot ovat pitkittyneitä. Vastaavasti kriittisesti sairaat potilaat tulisi pystyä lähettämään erikoissairaanhoitoon mahdollisimman nopeasti.