Yksityisetsivätoiminta 2020 luvulla ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvät lainsäädännölliset velvoitteet Suomessa
Ala-Varvi, Jari (2022)
Ala-Varvi, Jari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026798
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026798
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, miten viime vuosina muuttunut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät lainsäädäntömuutokset ovat vaikuttaneet yksityisetsivien toimintaan. Päätavoitteena on tunnistaa toimijoihin kohdistuvat velvoitteet ja tuottaa ohjeita velvoitteisiin varautumiseksi. Velvoitteiden tunnistamiseksi tulee arvioida myös yksityisetsivätoimintaa tänä päivänä. Henkilötietojen käsittelyyn liittyvien velvoitteiden tunnistaminen edellyttää tutustumista siihen, miten henkilötietietoja yksityisetsivätoiminnassa tänä päivänä käsitellään.
Työn tilaajana on Suomen Yksityisetsivä- ja Lakitoimistoliitto ry, joka hakee ensisijaisesti hyötyä työn tuloksista omalle jäsenistölleen heidän toimintansa kehittämisessä. Työn tuloksia voivat hyödyntää kaikki toimintaa harjoittavat. Samoin niitä voi hyödyntää myös tahot, jotka käyttävät yksityisetsivien palveluita tai ovat aikeissa käyttää sellaisia.
Työtapana on tapaustutkimus. Taustana oli sekä kansallinen, että EU-lainsäädäntö, mutta myös tuomioistuinten ja valvontaviranomaisten ratkaisukäytäntö. Ensin kuvattiin kehittämisen kohteena olevaa toimintaa kirjallisuuden ja käytännön toiminnasta hankitun tiedon perusteella. Sen pohjalta muodostettiin toiminnalle tyypilliset tapaukset. Tyypillisten tapausten pohjalta määriteltiin niihin sovellettava lainsäädäntökehikko. Teoreettisen ja käytännöllisen lainopin menetelmin tunnistettiin lainsäädäntökehikosta tapauksiin sovellettavat velvoitteet. Lopuksi laadittiin prosessiohjeet, joita noudattamalla velvoitteisiin voi varautua.
Tuloksena on kuvaus, mitä ja millaista yksityisetsivätoiminta on tänä päivänä. Keskeinen havainto on, että kaikessa yksityisetsivätoiminnassa käsitellään henkilötietoja ja käsittelyllä on lähes aina oikeusvaikutuksia niihin ihmisiin, joiden tietoja käsitellään. Oikeusvaikutukset eivät ole aina positiivisia, vaan työssä nostetaan esiin myös eettisiä ongelmia. Työn päätavoitteena olleet kehittämismallit jaettiin yleisesti yksityisetsiviin kohdistuviin velvoitteisiin ja täsmällisemmin valittuihin tapauksiin sovellettaviin prosessimalleihin. Ottamalla nämä mallit esimerkiksi toimintakäsikirjaan prosessiohjeiksi, voivat sekä yksityisetsivät, että mahdolliset palveluiden ostajat varautua henkilötietojen käsittelyyn liittyviin lainsäädäntövaatimuksiin.
Työn tilaajana on Suomen Yksityisetsivä- ja Lakitoimistoliitto ry, joka hakee ensisijaisesti hyötyä työn tuloksista omalle jäsenistölleen heidän toimintansa kehittämisessä. Työn tuloksia voivat hyödyntää kaikki toimintaa harjoittavat. Samoin niitä voi hyödyntää myös tahot, jotka käyttävät yksityisetsivien palveluita tai ovat aikeissa käyttää sellaisia.
Työtapana on tapaustutkimus. Taustana oli sekä kansallinen, että EU-lainsäädäntö, mutta myös tuomioistuinten ja valvontaviranomaisten ratkaisukäytäntö. Ensin kuvattiin kehittämisen kohteena olevaa toimintaa kirjallisuuden ja käytännön toiminnasta hankitun tiedon perusteella. Sen pohjalta muodostettiin toiminnalle tyypilliset tapaukset. Tyypillisten tapausten pohjalta määriteltiin niihin sovellettava lainsäädäntökehikko. Teoreettisen ja käytännöllisen lainopin menetelmin tunnistettiin lainsäädäntökehikosta tapauksiin sovellettavat velvoitteet. Lopuksi laadittiin prosessiohjeet, joita noudattamalla velvoitteisiin voi varautua.
Tuloksena on kuvaus, mitä ja millaista yksityisetsivätoiminta on tänä päivänä. Keskeinen havainto on, että kaikessa yksityisetsivätoiminnassa käsitellään henkilötietoja ja käsittelyllä on lähes aina oikeusvaikutuksia niihin ihmisiin, joiden tietoja käsitellään. Oikeusvaikutukset eivät ole aina positiivisia, vaan työssä nostetaan esiin myös eettisiä ongelmia. Työn päätavoitteena olleet kehittämismallit jaettiin yleisesti yksityisetsiviin kohdistuviin velvoitteisiin ja täsmällisemmin valittuihin tapauksiin sovellettaviin prosessimalleihin. Ottamalla nämä mallit esimerkiksi toimintakäsikirjaan prosessiohjeiksi, voivat sekä yksityisetsivät, että mahdolliset palveluiden ostajat varautua henkilötietojen käsittelyyn liittyviin lainsäädäntövaatimuksiin.