Kana- ja hiirihaukan pesimämetsät paikkatiedossa

Abstract

Metsärakenteen pirstoutuminen ja metsätieverkostojen lisääntyminen ovat vähentäneet kana- ja hiirihaukoille sopivien pesimämetsien määrää. Tämä heikentää lajien elinvoimaisuutta, ja hiirihaukka on uusimman uhanalaisuusluokituksen mukaan luokiteltu vaarantuneeksi. Erityisesti kanahaukoilla uusien reviirien löytäminen on haasteellista suuremman reviirin vuoksi.

Tutkimuksessa selvitettiin eri paikkatietoaineistojen soveltuvuutta otollisten pesimämetsien kartoittamiseen. Paikkatieto-ohjelmilla tuotettiin pesäpuskurit ja tieverkostoille häiriöriskipuskurit. Olemassa olevasta pesätietokannasta selvitettiin otoksen (N=65) perusteella todennäköisen pesimämetsän puuston pituus. Otoksen mukaan suurin osa haukkojen pesinnöistä tässä tutkimuksessa sijoittuu 99 %:n todennäköisyydellä yli 23 metrin pituiseen puustoon. Saatujen tietojen perusteella laserkeilausaineistoa muokattiin siten, että se tuo esille visuaalisesti haukoille mahdollisten pesimäalueiden kartan.

Paikkatieto-ohjelmien avulla on mahdollista tuoda esille haukoille sopimattomat alueet. Voimakkaasti pirstoutuneen metsärakenteen ja tiheiden tieverkostojen alueilla voidaan saada selville mahdolliset pesimäalueet. Näin voidaan keskittää huomiota alueille, joissa vielä on potentiaalisia pesimämetsiä ja näin turvata ennakolta pesintöjä. Lisääntyvä laserkeilausaineisto tuo mahdollisuuksia selvittää tarkemmin haukkojen pesintää ja otollisia pesimäalueita.

The fragmentation of forest structure and increased network of forest roads has reduced the number of nesting areas suitable for goshawks and buzzards. This reduces the species’ vitality, and the buzzard has been classified as threatened in the latest conservation status list. For goshawks, especially, finding new territories is challenging because of their larger territory.

The study examined the suitability of different data for mapping favorable nesting forests. GIS programs were used for producing nest buffers and the risk of interference buffers of road networks. A sample (N=65) of existing nesting database was used for establishing the probable height of trees in the nesting forest. According to the sample, the majority of hawks' nests are located with 99% probability in trees over 23 meters (75,46 feet) tall. The information based on Lidar data was modified in such a way that it shows visually hawks potential nesting areas on the map.

GIS software allows bringing out the areas which are unsuitable for hawks. Potential nesting areas can be identified in areas with heavily fragmented forest structure and dense road networks. This will help to focus on areas where there still exists a potential nesting area and thus ensure nesting in advance. Increasing Lidar data will provide opportunities for further exploration of hawks' nesting and their favorable nesting areas