Materiaalipaketin kehittäminen GLM-mallin soveltamiseksi Mäkirinteen nuorisokotiin
Vuorenheimo, Henna (2022)
Vuorenheimo, Henna
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205037043
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205037043
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tavoitteena oli luoda materiaaleja GLM-mallin (Good Lives Model) käyttöönottamisen tueksi Mäkirinteen nuorisokodissa. GLM on alun perin rikoksentekijöiden kuntoutukseen kehitetty voimavarasuuntautunut teoreettinen viitekehys. Kehittämistehtävän fyysisinä tuotoksina syntyivät viisi malliin pohjautuvaa tehtävää nuorten kanssa hyödynnettäviksi sekä yksi mallia selittävä esittelyteksti nuorisokodin työntekijöiden käyttöön. Tehtävissä on erilaisia teemoja elämän arvojen etsimisestä omien vahvuuksien löytämiseen sekä päihteidenkäytön takana olevien tarpeiden pohtimiseen.
Opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat GLM-malli sekä nuorten päihdehäiriöt. Tehtävien kehittämisvaiheessa viitekehys laajeni positiivisen psykologian sekä ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneen työskentelyn perusteilla. Nämä toimivat GLM-mallia tukevina viitekehyksinä tehtävissä. Kehittämistä tukevan tietoperustan kartuttamiseksi haastateltiin kahta GLM-mallia työssään hyödyntävää asiantuntijaa.
Kehittämismenetelmänä käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta, jonka mukaisesti kehittäminen tapahtui tiiviissä yhteistyössä kohdeorganisaation kanssa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joissa oli mukana avoimen haastattelun piirteitä. Henkilökunta uskoo luotujen tehtävien soveltuvan hyvin Mäkirinteen nuorisokotiin monissa eri asiakassuhteen vaiheissa niin ryhmä- kuin yksilötyöskentelyssä. GLM-mallin esittely -materiaalia on hyödynnetty jo opinnäytetyön tekemisen ollessa kesken. Jatkossa materiaaleja voisi luoda lisää niin, että ne käsittelisivät yksi kerrallaan GLM-mallin mukaisia tarpeita. Toiminnallisuutta olisi kannattavaa tuoda vielä lisää tehtäviin. Vaikka GLM-mallia on käytetty tähän asti lähinnä rikoksentekijöiden kuntoutuksessa, olisi mielekästä tutkia sen soveltuvuutta erilaisissa ympäristöissä erilaisten asiakaskuntien kanssa.
Opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat GLM-malli sekä nuorten päihdehäiriöt. Tehtävien kehittämisvaiheessa viitekehys laajeni positiivisen psykologian sekä ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneen työskentelyn perusteilla. Nämä toimivat GLM-mallia tukevina viitekehyksinä tehtävissä. Kehittämistä tukevan tietoperustan kartuttamiseksi haastateltiin kahta GLM-mallia työssään hyödyntävää asiantuntijaa.
Kehittämismenetelmänä käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta, jonka mukaisesti kehittäminen tapahtui tiiviissä yhteistyössä kohdeorganisaation kanssa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joissa oli mukana avoimen haastattelun piirteitä. Henkilökunta uskoo luotujen tehtävien soveltuvan hyvin Mäkirinteen nuorisokotiin monissa eri asiakassuhteen vaiheissa niin ryhmä- kuin yksilötyöskentelyssä. GLM-mallin esittely -materiaalia on hyödynnetty jo opinnäytetyön tekemisen ollessa kesken. Jatkossa materiaaleja voisi luoda lisää niin, että ne käsittelisivät yksi kerrallaan GLM-mallin mukaisia tarpeita. Toiminnallisuutta olisi kannattavaa tuoda vielä lisää tehtäviin. Vaikka GLM-mallia on käytetty tähän asti lähinnä rikoksentekijöiden kuntoutuksessa, olisi mielekästä tutkia sen soveltuvuutta erilaisissa ympäristöissä erilaisten asiakaskuntien kanssa.