Fyysisten harjoittelumuotojen vaikutukset esteettisten lajien urheilijoiden alaselkäkipuihin : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Pulkka, Kata; Geitel, Tea (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047068
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205047068
Tiivistelmä
Esteettiset lajit kuuluvat pääosin varhaisen erikoistumisen lajeihin, joissa huippu-urheiluvuodet ovat aikaisessa vaiheessa. Urheilu-uran sekä terveyden edistämiseksi alaselkäkipujen vähentäminen on tärkeää. Alaselkäkivut haittaavat harjoittelua ja voivat heikentää elämänlaatua mahdollisesti myös uran päättymisen jälkeen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli etsiä keinoja alaselkäkipujen vähentämiseen esteettisten lajien urheilijoille fyysisten harjoittelumuotojen kautta.
Tutkimusmenetelmä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa noudatettiin PRISMA-protokollaa. Katsaukseen valikoitiin esteettisten lajien urheilijoille tehtyjä tutkimuksia, joissa tutkittiin fyysisen harjoittelun vaikutuksia alaselkäkipuihin. Kirjallisuuskatsauksen aineistohaut tehtiin kahdesta tietokannasta PubMedistä sekä EBSCO-CINAHL:sta. Tutkimusten laadun arviointiin käytettiin PEDro asteikkoa. Aineiston analysoinnissa käytetiin frekvenssianalyysia, vote-counting menetelmää sekä kuvailevaa analyysia.
Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui mukaan viisi tutkimusta, jotka olivat laadultaan vaihtelevia. Tutkimuksissa yleisin käytetty fyysinen interventio oli liikekontrolliharjoittelu, jota käytettiin kolmessa tutkimuksessa. Voimaharjoittelu oli mukana kahdessa interventiossa ja lisäksi yhdessä tutkimuksissa oli aerobista ja proprioseptista harjoittelua. Verrokkiryhmissä interventiot koostuivat muun tyylisistä interventioista, kuin fyysisestä harjoittelusta. Tutkimuksissa kivunarviointimenetelmät olivat vaihtelevia. Kivunarviointimenetelmistä yleisin käytetty menetelmä oli VAS-kipujana. Jokaisessa tutkimuksessa alaselkäkivun määrä väheni verrattuna alkutilanteeseen. Tilastollisesti merkitsevää muutosta alaselkäkipujen määrässä oli verrokkiryhmään nähden kolmessa tutkimuksessa.
Tutkimuksissa kaikilla fyysisillä harjoittelumuodoilla on saatu positiivista muutosta alaselkäkipuihin. Tutkimusten vähäisen määrän, vaihtelevan laadun sekä erilaisten interventioiden perusteella ei voida kuitenkaan todeta minkään fyysisen harjoittelumuodon olevan erityisen merkitsevä alaselkäkipujen vähentämisessä esteettisten lajien urheilijoilla. Aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia.
Tutkimusmenetelmä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa noudatettiin PRISMA-protokollaa. Katsaukseen valikoitiin esteettisten lajien urheilijoille tehtyjä tutkimuksia, joissa tutkittiin fyysisen harjoittelun vaikutuksia alaselkäkipuihin. Kirjallisuuskatsauksen aineistohaut tehtiin kahdesta tietokannasta PubMedistä sekä EBSCO-CINAHL:sta. Tutkimusten laadun arviointiin käytettiin PEDro asteikkoa. Aineiston analysoinnissa käytetiin frekvenssianalyysia, vote-counting menetelmää sekä kuvailevaa analyysia.
Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui mukaan viisi tutkimusta, jotka olivat laadultaan vaihtelevia. Tutkimuksissa yleisin käytetty fyysinen interventio oli liikekontrolliharjoittelu, jota käytettiin kolmessa tutkimuksessa. Voimaharjoittelu oli mukana kahdessa interventiossa ja lisäksi yhdessä tutkimuksissa oli aerobista ja proprioseptista harjoittelua. Verrokkiryhmissä interventiot koostuivat muun tyylisistä interventioista, kuin fyysisestä harjoittelusta. Tutkimuksissa kivunarviointimenetelmät olivat vaihtelevia. Kivunarviointimenetelmistä yleisin käytetty menetelmä oli VAS-kipujana. Jokaisessa tutkimuksessa alaselkäkivun määrä väheni verrattuna alkutilanteeseen. Tilastollisesti merkitsevää muutosta alaselkäkipujen määrässä oli verrokkiryhmään nähden kolmessa tutkimuksessa.
Tutkimuksissa kaikilla fyysisillä harjoittelumuodoilla on saatu positiivista muutosta alaselkäkipuihin. Tutkimusten vähäisen määrän, vaihtelevan laadun sekä erilaisten interventioiden perusteella ei voida kuitenkaan todeta minkään fyysisen harjoittelumuodon olevan erityisen merkitsevä alaselkäkipujen vähentämisessä esteettisten lajien urheilijoilla. Aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia.