Isä, mitä sinulle kuuluu? - Kyselytutkimus isien jaksamisesta

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä isien tämän hetkisestä hyvinvoinnista, jaksamisesta sekä tuen tarpeesta. Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteutti vuonna 2008 ”Mitä kuuluu isä?” –kyselyn. Nyt opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa vertailevaa tietoa, oliko isien hyvinvoinnissa tapahtunut muutosta viiden vuoden aikana.

Tutkimusmuotona käytettiin kyselylomaketta ja kysely toteutettiin www-kyselynä 28.3–11.4.2013. Kyselylomake sisälsi suljettuja kysymyksiä, mielipideväittämiä sekä yhden avoimen kysymyksen kehitysehdotuksia varten. Tulokset analysoitiin käyttämällä SPSS- ja Excel-tilasto-ohjelmaa. Kyselyyn vastasi 75 isää.

Yleisesti ottaen isät kokivat jaksavansa vanhempina erittäin hyvin. Suurin osa isistä piti keskustelua omasta jaksamisesta tärkeänä. Isien oma perhe nousi merkittävimmäksi tekijäksi, kun puhutaan jaksamisen tuesta. Tutkimuksessa tuli esille, että parantamisen varaa isien tukemisessa olisi neuvoloilla, synnytyssairaaloilla sekä perhevalmennuksessa.

Isät pystyivät vaikuttamaan omaan jaksamiseensa erityisesti vaikuttamalla ruokavalioon, fyysiseen kuntoon, liikuntaan ja isä-lapsisuhteeseen. Vähiten pystyttiin vaikuttamaan uneen, omaan aikaan, harrastuksiin ja stressiin. Samat tekijät toimivat myös tärkeinä voimavaratekijöinä. Tekijät, jotka tukivat isien voimavaroja, olivat puoliso, perhe, lähisuku ja ystävät. Taloudellisella ja sosiaalisella tuella oli merkitystä isyyden tukemisessa, kuten isyysvapaan, vanhempainvapaan ja hoitovapaan mahdollisuudella.

Isät osallistuivat aktiivisimmin Mannerheimin Lastensuojeluliiton, seurakunnan ja kunnan tarjoamaan isä-lapsi-toimintaan. Isät kokivat isä-lapsi-toiminnan tukeneen miehenä ja vanhempana jaksamisessa, parisuhteessa, oman asuinalueen tuntemuksessa ja lapsen kanssa enemmän vietetyssä ajassa. Noin 40 prosentilla vastanneilla ei ollut kokemusta isä-lapsi-toiminnasta.

Tulosten pohjalta saatiin esille kehitysehdotuksia isä-lapsi-toimintaan avointa kysymystä käyttäen. Kehitysehdotuksia ei analysoitu, vaan ne tuotiin ainoastaan esille työelämän edustajal-le. Opinnäytetyön tutkimustuloksia ei voida pitää vertailukelpoisina vuonna 2008 tehdyn kyselyn kanssa, koska kyselymme oli Uudenmaan alueelle suunnattu ja aikaisempi tutkimus oli maanlaajuinen.

This thesis was carried out in co-operation with the Mannerheim League for Child Welfare in Uusimaa area. The main focus of this thesis was to collect information about fathers´ well-being currently and their need for support by using quantitative methods. In 2008, the Mannerheim League for Child Welfare carried out a questionnaire “How are you Father?”. The objective of this thesis is to provide comparable information about the aspects that had changed in fathers´ well-being during the last five years.

Our thesis was carried out as a quantitative study. We analyzed information provided in questionnaires. The survey was conducted in the Internet during 28 March – 11 April 2013. The questionnaire included closed questions, opinion claims and one open question concerning the developing of the father-child activities. The results were analyzed by using SPSS and Excel programs. 75 fathers responded to the questionnaire.

Generally, the fathers seem to feel well as parents. Most of the fathers think that discussion about their own well-being is important. The fathers´ own family was the most important factor in supporting well-being. In this study, the fathers thought that support from maternity and child health clinics, maternity hospital and family training should be improved.

It seems that fathers can influence their own well-being especially by paying attention to nutrition, physical condition, exercise and the father-child relationship. According to this study, the fathers thought that they were less able to change their amount of sleep, having time on their own, hobbies and stress. The same factors seem to be important as resources of well-being. The partner, family and friends supported the fathers’ well-being. Economic and social support, such as paternal leave, parental leave and the possibility of home care leave were also important factors in supporting fatherhood.

The most of the fathers were active in joining the Father-child activities provided by the Mannerheim League for Child Welfare, parishes and municipalities. The fathers thought that Father-child activities supported their fatherhood and parental well-being as well as affected positively their relationships, widened their knowledge about their housing area and improved the time spent with their children. About 40 percent of the respondents did not have experience about Father-child activities.

Based on the answers to the open questions, some suggestions were introduced for representative of the working life on how to develop Father-child activities in the future. The results of our study cannot be regarded as fully comparable with the results of the survey in 2008 because of the different size of the sample. The 2008 survey was nationwide, this study concentrated on Uusimaa area.