Perehdyttämisen rooli yrityksen kokonaistoiminnan ymmärtämisessä : case: Lahti Energia Oy
Hartman, Miika (2022)
Hartman, Miika
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205057444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205057444
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Lahti Energia Oy. Tutkimuksessa selvitettiin yrityksen perehdyttämisprosessin laatua erityisesti uuden työntekijän näkökulmasta. Opinnäytetyölle asetettiin kaksi tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, miten yrityksen perehdyttämisprosessi tukee uutta työntekijää ymmärtämään yrityksen kokonaistoimintaa ja saattamaan tämä osaksi työyhteisöä. Toisena tavoitteena oli tunnistaa ja esittää tutkimustuloksiin perustuvat kehittämisehdotukset, joilla Lahti Energian perehdyttämisprosessin kattavuutta olisi mahdollista vahvistaa.
Tietoperustassa keskityttiin kokonaisvaltaiseen perehdyttämiseen ja sen suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin henkilöstössä. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusotetta. Ensisijaisena tiedonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, jolla selvitettiin työntekijöiden kokemuksia saadusta perehdytyksestä. Aineistoa täydennettiin perehdyttäjinä toimineiden esimiesten teemahaastatteluilla.
Tulosten mukaan käsitys yrityksen kokonaistoiminnasta jää suurimmalle osalle uusista työntekijöistä etäiseksi. Tutkimustulokset osoittivat, että perehdyttämisprosessi edellyttää johdonmukaisuutta ja niin työntekijälle, kuin esimiehellekin selkeästi tiedossa olevan pääasiallisen perehdyttäjän. Mitä hajanaisempi perehdytysprosessi on, sitä epämääräisemmiksi perehdytettävät asiat ja aiheet varsinaisen työhön opastamisen ympärillä jäävät. Avainasemassa perehdyttämisprosessin kehittämisehdotusten ratkaisuissa on, että jokaisen uuden työntekijän perehdytykseen sisällytetään yhtenäiset toimintatavat, jotka toisivat työnantajaa lähemmäksi uutta työntekijää.
Tietoperustassa keskityttiin kokonaisvaltaiseen perehdyttämiseen ja sen suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin henkilöstössä. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusotetta. Ensisijaisena tiedonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, jolla selvitettiin työntekijöiden kokemuksia saadusta perehdytyksestä. Aineistoa täydennettiin perehdyttäjinä toimineiden esimiesten teemahaastatteluilla.
Tulosten mukaan käsitys yrityksen kokonaistoiminnasta jää suurimmalle osalle uusista työntekijöistä etäiseksi. Tutkimustulokset osoittivat, että perehdyttämisprosessi edellyttää johdonmukaisuutta ja niin työntekijälle, kuin esimiehellekin selkeästi tiedossa olevan pääasiallisen perehdyttäjän. Mitä hajanaisempi perehdytysprosessi on, sitä epämääräisemmiksi perehdytettävät asiat ja aiheet varsinaisen työhön opastamisen ympärillä jäävät. Avainasemassa perehdyttämisprosessin kehittämisehdotusten ratkaisuissa on, että jokaisen uuden työntekijän perehdytykseen sisällytetään yhtenäiset toimintatavat, jotka toisivat työnantajaa lähemmäksi uutta työntekijää.