Asukkaiden elämänlaatua tukeva ruokailutilanne dementiayksikössä : Toimintatutkimuksellinen työelämän kehittämisprosessi

Abstract

Opinnäytetyöni oli työelämän kehittämisprosessi, jonka tarkoituksena oli kehittää dementiayksikön ruokailutilanteita sen asukkaiden elämänlaatua tukevaksi toiminnaksi. Kohdeyhteisönä oli Kotkalaisen palvelutalo Karhuvuorikodin dementiayksikkö. Kehittämisprosessissa hyödynnettiin toimintatutkimuksen piirteitä käytäntöjen kehittämiseksi. Kohdeyksikön kehittämishaasteet saatiin esille lähtötilanteen kartoituksen avulla. Prosessin toteutusvaiheen aikana kokeiltiin yhdeksän eri teeman avulla kehittää kohdeyksikön ruokailutilanteita. Jokaista teemaa oli tarkoitus kokeilla viikon ajan kohdeyksikössä. Teemat olivat joko yksikön ympäristöön tai sen toimintatapoihin tehtyjä muutoksia. Kohdeyksikön henkilökunta toteutti toteutusvaiheen itsenäisesti, arvioiden toimintaa arviointilomakkeisiin. Yhdeksästä kokeillusta teemasta muutamaa hyödynnettiin kohdeyksikön ruokailutilanteissa toteutusvaiheen päätyttyä. Ne teemat, jotka nousivat hoitajien itse kokemien ongelmien pohjalta toteutusvaiheessa kokeiltaviksi, edistivät uusien käytäntöjen omaksumista yksikön toimintaan. Hoitajien kokema kiire työssä sekä asukkaiden alhainen toimintakyky näyttivät olevan suurimpia esteitä uusien toimintatapojen hyödyntämiseksi käytännössä. Vaikka tämä kehittämisprosessi oli suunniteltu kohdeyksikön tarpeiden pohjalta vastaamaan kyseisen yksikön kehittämishaasteisiin, voidaan prosessimme antia soveltuvin osin hyödyntää myös muissa dementoituneiden hoidon kehittämisestä innostuneissa yksiköissä.

My Bachelor’s thesis is a working-life-based development process of dementia work. The objective was to develop the meal situations holistic improving inhabitants` quality of life in a certain dementia unit. The object was a supported-living dementia unit of Karhuvuorikoti in the city of Kotka. In this development process, features of action research were utilized in order to improve practices. The challenges of development in the target group were found by charting the starting point situation. During the practice phase as many as nine different themes were studied for one week each in the target unit. The employees of the target unit carried out the survey phase independently. The employees also evaluated the realization of the new activity models in practice in the specified evaluation forms. Some of the experimented themes were utilized in the daily life of the target unit even after the practical phase. The themes, which were based on the experiences of the nurses about the problems, were brought into the practice phase and promoted the adoption of the new routines into practice. The most significant obstacles in the utilization of the new routines in practice seemed to be the employees’ experienced shortage of time and the inhabitants’ low functional capacity. Even though this development process was based on specific needs to encounter the developmental challenges of the target unit, the results of our process can be partly adopted in other dementia units, which are interested in developing the routines of nursing dementia patients.