Yhteydenpitorajoitusten vaikutus tutkintavangin hyvinvointiin eri ammattiryhmien näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli tarkastella eri ammattiryhmien näkökulmasta kuinka yhteydenpitorajoitukset vaikuttivat tutkintavangin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Yhteydenpitorajoitukset voivat tarkoittaa sitä, että henkilöllä ei ole oikeutta olla yhteydessä muihin tutkintavankeihin eikä läheisiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstön tietämystä aiheesta ja nostaa esiin tekijöitä, jotka vaikuttavat yhteydenpitorajoitetun tutkintavangin hyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin Jokelan vankilassa.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu vankeinhoidon säännösten tarkastelusta sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin määrittelystä. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat yhteydenpitorajoitukset ja niihin liittyvät lait, tutkintavanki ja hyvinvointi. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää eri ammattiryhmän henkilöä tammikuun 2022 aikana. Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa haastateltavien subjektiivisesta kokemuksesta yhteydenpitorajoitusten vaikutuksesta tutkintavangin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna, ja kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimustulosten perusteella yhteydenpitorajoitukset vähentävät merkittävästi tutkintavangin sosiaalisia suhteita ja lisäävät yksinäisyyttä. Tutkintavangin hyvinvointiin vaikuttivat sosiaalinen tuki, taustatekijät, resilienssi sekä vähäiset toiminnot. Tuloksissa käsitellään lisäksi erityispiirteitä, kuten kieli- ja kulttuuriongelmia, jotka vaikuttivat ulkomaalaisten tutkintavankien hyvinvointiin. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää yhteydenpitorajoitetun tutkintavangin hyvinvointia edistävien toimintojen kehittämisessä.

Asiasanat: tutkintavanki, tutkintavankeus, yhteydenpitorajoitukset, hyvinvointi