Iin vesiliikelaitoksen korjausvelan määrittäminen sekä investointien kohdentaminen toiminnan ja talouden kannalta kestävällä tavalla

Abstract

Vesihuoltolaitosten korjausvelkatilanne ja sen kehittyminen huonompaan suuntaan on ollut esillä monissa medioissa niin alan sisällä kuin sanomalehtienkin otsikoissa. Omaisuuden hallintaan ei ole osattu kiinnittää menneinä vuosikymmeninä riittävästi huomiota ja verkostojen kunto on monin paikoin erittäin heikko. Myös Iin vesiliikelaitoksen osalta on ollut havaittavissa, että saneeraukseen käytettävät resurssit eivät tulevina vuosikymmeninä tule olemaan riittäviä verkoston kunnossapidon kannalta. Verkoston saneeraustarpeen lisääntyminen aiheuttaa suuria paineita myös vesihuollosta perittäviin maksuihin. Mitä kauemmaksi saneerauksia lykätään ja hintatasoa pidetään nykyisellä, sitä jyrkempänä hinnan korotukset tulevat tulevaisuudessa näkymään. Iin vesiliikelaitoksen vesihuoltoverkostoista tehtiin korjausvelkalaskentoja. Lähtökohtana laskennoissa pidettiin tavoitekuntotasoa, joka on määritelty 50 vuoden elinkaarimallin mukaisesti sekä minimikuntotasoa, joka on määritelty 70 vuoden elinkaarimallin mukaisesti. Elinkaaren pituudet pohjautuvat valtion selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarjaan 56/2018, Tulevaisuuden kestävä vesihuolto – ennakointi, ohjaus ja järjestäminen. Elinkaaren pituuden kautta on arvioitu kuntotaso verkostoille. Kuntotason arvioinnissa on käytetty vesihuoltoverkostojen kulumiskäyrää, joka on määritelty Rapal Oy:n johdolla toteutetussa vesihuoltoverkostojen korjausvelkalaskentaprojektissa. Samassa projektissa on ollut mukana 11 vesihuoltolaitosta. Projektin kautta on tuotettu Excel-pohjainen laskenta-taulukko vesihuoltoverkostojen korjausvelan laskentaan. Laskentataulukkoa on käytetty tämän tutkimuksen korjausvelkalaskennan työkaluna. Laskentojen perusteella voidaan todeta, että nykyisellä kustannustasolla ja nykyisillä tak-soilla saneeraustoimintaa ei voida toteuttaa verkostojen kunnossapidon vaatimalla tavalla. Investointitarpeen kasvu on erittäin voimakasta vuosien 2025 – 2050 välillä. Vesihuoltoverkostojen vuosittainen saneeraustarve 70 vuoden elinkaarimallilla tarkasteltuna olisi kokonaisuudessaan noin 487 000 € korkeampi nykytasoon verrattuna. Kuutiohinnassa mitattuna se tulee aiheuttaisi korotustarvetta talousvedelle noin 0,78 – 0,86 €/m3 ja jäte-vedelle 0,30 – 0,45 €/m3. Verkostojen saneeraustarve muodostui selkeästi suuremmaksi, kun tarkastelu tehtiin 50 vuoden elinkaarimallia käyttäen. Tällöin vesihuoltoverkostojen saneerauksiin tulisi varata vuositasolla lisää määrärahoja 827 000 €, jotta saneeraus olisi mahdollista toteuttaa riittävässä laajuudessa. Tässä elinkaarimallista euromääräinen korotustarve talousvedellä oli-si 1,32 – 1,46 €/m3 ja jätevedellä 0,51 – 0,76 €/m3.