Koitereen nykyinen ravinnekuorma, pitkän aikavälin vedenlaadun kehitys ja ojitetun suon ravinnekuorman muutokset ennallistamisen jälkeen
Niiranen, Eetu (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169503
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205169503
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin Koitereen nykyistä ravinnekuormaa, kartoitettiin pitkän aikavälin vedenlaadun kehitystä ja tutkittiin ravinnekuorman teoreettista vähentymistä Niittysuon ennallistamisen jälkeen. Tutkimusalueena oli Koitereen vesistöalue. Työssä käytetty aineisto kerättiin julkisista ja ei-julkisista tietokannoista sekä yksityisiltä henkilöiltä. Työ edisti Osuuskunta Lumimuutoksen Koitereen ennallistamis- ja tutkimushanketta.
Nykyinen ulkoinen ravinnekuorma määritettiin VEMALA-ravinnekuormitusmallilla ja sisäisen kuormituksen esiintymistä arvioitiin alusveden fysikaalis-kemiallisten muuttujien arvoista. Vedenlaadun kehityksen kartoitus tehtiin käyttäen SPSS-tilastolaskentaohjelmaa ja Excel-ohjelmaa. Niittysuolta lähtevä ravinnekuormitus laskettiin uuden tutkimustiedon avulla.
Luonnonhuuhtouma aiheuttaa yli puolet Koitereen nykyisestä ravinnekuormasta. Ihmisperäinen kuormitus aiheuttaa noin kolmanneksen ulkoisesta fosforikuormituksesta. Vuosien 1965–2021 välillä Koitereen vesi muuttui karummaksi mutta tummemmaksi. Päällysveden nykyinen keskimääräinen fosforipitoisuus on noin 9,5 µg/l ja typpipitoisuus noin 310 µg/l. Koitereella kalojen elohopeapitoisuudet ylittävät lähes poikkeuksetta EU:n asettamat minimipitoisuudet. Niittysuon ennallistaminen vähentää alapuolisiin vesistöihin kohdistuvaa fosforikuormitusta 2,5 kg:lla ja typpikuormitusta 36,5 kg:lla vuosittain. Muita ennallistamisen vaikutuksia ovat monipuolistuneet ekosysteemipalvelut ja vähentyneet mahdollisuudet talousmetsän kasvatukseen.
Koitereella suositellaan selvitettäväksi kalastorakenteen pitkän aikavälin muutokset sekä tekemään toimenpiteitä luontaisen kalastorakenteen palauttamiseksi. Lisäksi heikkotuottoiset suometsät suositellaan ennallistettavan Koitereen valuma-alueella.
Nykyinen ulkoinen ravinnekuorma määritettiin VEMALA-ravinnekuormitusmallilla ja sisäisen kuormituksen esiintymistä arvioitiin alusveden fysikaalis-kemiallisten muuttujien arvoista. Vedenlaadun kehityksen kartoitus tehtiin käyttäen SPSS-tilastolaskentaohjelmaa ja Excel-ohjelmaa. Niittysuolta lähtevä ravinnekuormitus laskettiin uuden tutkimustiedon avulla.
Luonnonhuuhtouma aiheuttaa yli puolet Koitereen nykyisestä ravinnekuormasta. Ihmisperäinen kuormitus aiheuttaa noin kolmanneksen ulkoisesta fosforikuormituksesta. Vuosien 1965–2021 välillä Koitereen vesi muuttui karummaksi mutta tummemmaksi. Päällysveden nykyinen keskimääräinen fosforipitoisuus on noin 9,5 µg/l ja typpipitoisuus noin 310 µg/l. Koitereella kalojen elohopeapitoisuudet ylittävät lähes poikkeuksetta EU:n asettamat minimipitoisuudet. Niittysuon ennallistaminen vähentää alapuolisiin vesistöihin kohdistuvaa fosforikuormitusta 2,5 kg:lla ja typpikuormitusta 36,5 kg:lla vuosittain. Muita ennallistamisen vaikutuksia ovat monipuolistuneet ekosysteemipalvelut ja vähentyneet mahdollisuudet talousmetsän kasvatukseen.
Koitereella suositellaan selvitettäväksi kalastorakenteen pitkän aikavälin muutokset sekä tekemään toimenpiteitä luontaisen kalastorakenteen palauttamiseksi. Lisäksi heikkotuottoiset suometsät suositellaan ennallistettavan Koitereen valuma-alueella.