Motivoituminen muutoksessa : interventiivisten kysymysten käyttö elämäntapaohjauksessa
Mustonen, Laura (2022)
Mustonen, Laura
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205159271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205159271
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä hoitotyöntekijöille elämäntapaohjauksen avuksi ohjelehtinen, joka sisältää vuorovaikutuksellisia, interventiivisiä ja motivoivia kysymyksiä. Teoreettisessa viitekehyksessä kuvattiin potilaan elämäntapamuutosten luonnetta onnistuneen terveyskäyttäytymisen muutosta kuvaavien teorioiden avulla. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin myös potilaan suunnitelmallisen elämäntapamuutoksen tukemista elämäntapamuutosten eri vaiheissa.
Opinnäytetyön kehittämisen menetelmänä oli palvelumuotoilu. Ohjelehtisen kehittämisen alussa hankittiin asiakasymmärrystä teemahaastattelun avulla. Haastattelussa kartoitettiin aiemmin elämäntapaohjauksessa olleiden potilaiden kokemuksia niistä. Aineisto analysoitiin induktiivisella ja teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Konseptointi- ja kehittämisvaiheissa suunniteltiin ohjelehtisen sisältöä teemahaastattelusta saadun tiedon sekä aikaisempien tutkimustulosten pohjalta. Tässä vaiheessa tehtiin useita hahmotelmia ohjelehtisen sisällöistä. Nummelan terveyskeskuksen elämäntapaohjausta tekevät hoitotyöntekijät arvioivat viimeisen hahmotelman. Tämän palautteen pohjalta ohjelehtinen tuotettiin valmiiksi. Lopullinen ohjelehtinen jalkautettiin Nummelan terveysasemalle elämäntapaohjauksiin käytettäväksi.
Asiakasymmärrysvaiheessa tehtyjen teemahaastattelujen mukaan potilaat toivoivat myötätuntoista ja henkilökohtaista kohtaamista hoitotyöntekijöiden kanssa. Potilaat toivoivat kuuntelevaa, kannustavaa ja joustavaa ohjausta, jossa huomioitaisiin yksilön omat tavoitteet ja tarpeet muutokselle. Elämäntapaohjauksessa ei ollut kuitenkaan huomioitu potilaiden toiveita ja muutokseen tarvittavia tekijöitä riittävästi. Ohjelehtisen konseptointivaiheessa Nummelan terveyskeskuksen hoitajilta saadun palautteen mukaan ohjelehtinen nähtiin hyvänä työkaluna elämäntapaohjauksissa. Reflektiiviset kysymykset koetiin kiinnostavina ja monipuolisina sekä potilasta pohdintaan motivoivina.
Elämäntapaohjausta käsittelevää ohjelehtinen sisältää teoriatietoa terveyskäyttäytymisen muutoksesta ja sen tukemisesta sekä näihin liittyviä interventiivisiä kysymyksiä. Niitä voidaan käyttää potilaan terveyskäyttäytymisen muutosvaiheiden ja muutosta mahdollistavien tekijöiden kartoittamisessa. Kysymysten avulla hoitaja voi myös tukea potilasta suunnitelmallisen terveyskäyttäytymisen muutoksen aloittamisessa, ylläpidossa ja mahdollisissa repsahdustilanteissa.
Jatkossa olisi mielenkiintoista saada tietää, miten tässä opinnäytetyössä kehitetty ohjelehtinen on hyödyttänyt potilaita ja miten sitä on käytetty erilaisissa elämäntapaohjauksissa.
Opinnäytetyön kehittämisen menetelmänä oli palvelumuotoilu. Ohjelehtisen kehittämisen alussa hankittiin asiakasymmärrystä teemahaastattelun avulla. Haastattelussa kartoitettiin aiemmin elämäntapaohjauksessa olleiden potilaiden kokemuksia niistä. Aineisto analysoitiin induktiivisella ja teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Konseptointi- ja kehittämisvaiheissa suunniteltiin ohjelehtisen sisältöä teemahaastattelusta saadun tiedon sekä aikaisempien tutkimustulosten pohjalta. Tässä vaiheessa tehtiin useita hahmotelmia ohjelehtisen sisällöistä. Nummelan terveyskeskuksen elämäntapaohjausta tekevät hoitotyöntekijät arvioivat viimeisen hahmotelman. Tämän palautteen pohjalta ohjelehtinen tuotettiin valmiiksi. Lopullinen ohjelehtinen jalkautettiin Nummelan terveysasemalle elämäntapaohjauksiin käytettäväksi.
Asiakasymmärrysvaiheessa tehtyjen teemahaastattelujen mukaan potilaat toivoivat myötätuntoista ja henkilökohtaista kohtaamista hoitotyöntekijöiden kanssa. Potilaat toivoivat kuuntelevaa, kannustavaa ja joustavaa ohjausta, jossa huomioitaisiin yksilön omat tavoitteet ja tarpeet muutokselle. Elämäntapaohjauksessa ei ollut kuitenkaan huomioitu potilaiden toiveita ja muutokseen tarvittavia tekijöitä riittävästi. Ohjelehtisen konseptointivaiheessa Nummelan terveyskeskuksen hoitajilta saadun palautteen mukaan ohjelehtinen nähtiin hyvänä työkaluna elämäntapaohjauksissa. Reflektiiviset kysymykset koetiin kiinnostavina ja monipuolisina sekä potilasta pohdintaan motivoivina.
Elämäntapaohjausta käsittelevää ohjelehtinen sisältää teoriatietoa terveyskäyttäytymisen muutoksesta ja sen tukemisesta sekä näihin liittyviä interventiivisiä kysymyksiä. Niitä voidaan käyttää potilaan terveyskäyttäytymisen muutosvaiheiden ja muutosta mahdollistavien tekijöiden kartoittamisessa. Kysymysten avulla hoitaja voi myös tukea potilasta suunnitelmallisen terveyskäyttäytymisen muutoksen aloittamisessa, ylläpidossa ja mahdollisissa repsahdustilanteissa.
Jatkossa olisi mielenkiintoista saada tietää, miten tässä opinnäytetyössä kehitetty ohjelehtinen on hyödyttänyt potilaita ja miten sitä on käytetty erilaisissa elämäntapaohjauksissa.