COVID-19 pandemic control measures for real estate assets and property management companies
Länsimies, Minna (2022)
Länsimies, Minna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179792
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten valtion toiminta ja valtion pandemian jatkuvuussuunnitelmat vaikuttavat kiinteistöliiketoimintaan ja olisiko mahdollista määrittää torjuntatoimenpiteiden tehokkuus vastaamaan tiettyä pandemiatasoa. Tarkoituksena oli nostaa esiin, mitä kansallisten hallitusten ja viranomaisten määrittämiä toimenpiteitä tulisi kehittää, ja minkä toimenpiteiden avulla tehokkaimmin ehkäistäisiin pandemian leviämistä. Opinnäytetyössä tutkitaan kiinteistöyhtiöiden turvallisuusjohtajien ja kansainvälisten turvallisuusalan asiantuntijoiden tunnistamia haasteita ja onnistumisia kansainvälisissä sekä kansallisissa COVID-19-pandemian hallintakeinoissa.
Tämä opinnäytetyö perustuu kvalitatiiviseen tutkimukseen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Tutkimuksessa selvitetään kyseisen ilmiön merkitystä tai tarkoitusta, pyrkimyksenä on saada kokonaisvaltainen ja syvempi ymmärrys tutkittavasta ilmiöstä. Opinnäytetyön toimintaympäristön kuvauksessa tarkasteltiin kansainvälisten toimijoiden, kuten WHO:n ja EDCD:n ohjeistuksia pandemian hallinnasta sekä Suomen kansallisen lainsäädännön ja viranomaisohjauksen vaikuttavuutta kiinteistötoimialan säätelyyn pandemia-aikana.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään riskien- ja jatkuvuudenhallinnan teoriapohjan lisäksi kiinteistötoimialan turvallisuusjohtamisen asiantuntijoiden luomaan COVID-19- pandemian hallinnan standardiin ja kiinteistötoimialalla parhaiksi määritettyihin pandemianhallinnan käytäntöihin sekä toimenpiteisiin. Riskien- ja jatkuvuudenhallinnan avulla pyrittiin tuomaan esiin niiden vaikuttavuutta pandemian hallinnassa keskeisiksi tekijöiksi liittyviin riskitekijöihin ja huomioimaan eritoten ulkoiset ja sisäiset sidosryhmät riskien- ja jatkuvuuden hallinnan suunnittelussa, toteutuksessa ja valvonnassa.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelminä puolistrukturoitua teemahaastattelua sekä teemakyselyä selvittämään vastauksia määriteltyihin tutkimuskysymyksiin. Haastattelut suoritettiin temaattisena haastatteluna puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä ja haastattelut analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Keskeisenä tuloksena tutkimuksessa saatiin kansainvälisesti hallitusten ja viranomaisten toiminnasta esille tulleet viisi kehittämiskohtaa ja kolme pandemian hallintakeinoja tukevaa toimenpidettä. Lisäksi kyselyn perusteella todettiin, että kiinteistötoimialalle luoduista parhaista käytännöistä ja standardiin perustuvista pandemian hallintakeinoista olisi mahdollista määrittää torjuntatoimenpiteiden tehokkuus vastaamaan tiettyä pandemiatasoa.
Tämä opinnäytetyö perustuu kvalitatiiviseen tutkimukseen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Tutkimuksessa selvitetään kyseisen ilmiön merkitystä tai tarkoitusta, pyrkimyksenä on saada kokonaisvaltainen ja syvempi ymmärrys tutkittavasta ilmiöstä. Opinnäytetyön toimintaympäristön kuvauksessa tarkasteltiin kansainvälisten toimijoiden, kuten WHO:n ja EDCD:n ohjeistuksia pandemian hallinnasta sekä Suomen kansallisen lainsäädännön ja viranomaisohjauksen vaikuttavuutta kiinteistötoimialan säätelyyn pandemia-aikana.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään riskien- ja jatkuvuudenhallinnan teoriapohjan lisäksi kiinteistötoimialan turvallisuusjohtamisen asiantuntijoiden luomaan COVID-19- pandemian hallinnan standardiin ja kiinteistötoimialalla parhaiksi määritettyihin pandemianhallinnan käytäntöihin sekä toimenpiteisiin. Riskien- ja jatkuvuudenhallinnan avulla pyrittiin tuomaan esiin niiden vaikuttavuutta pandemian hallinnassa keskeisiksi tekijöiksi liittyviin riskitekijöihin ja huomioimaan eritoten ulkoiset ja sisäiset sidosryhmät riskien- ja jatkuvuuden hallinnan suunnittelussa, toteutuksessa ja valvonnassa.
Opinnäytetyössä käytettiin tutkimusmenetelminä puolistrukturoitua teemahaastattelua sekä teemakyselyä selvittämään vastauksia määriteltyihin tutkimuskysymyksiin. Haastattelut suoritettiin temaattisena haastatteluna puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä ja haastattelut analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Keskeisenä tuloksena tutkimuksessa saatiin kansainvälisesti hallitusten ja viranomaisten toiminnasta esille tulleet viisi kehittämiskohtaa ja kolme pandemian hallintakeinoja tukevaa toimenpidettä. Lisäksi kyselyn perusteella todettiin, että kiinteistötoimialalle luoduista parhaista käytännöistä ja standardiin perustuvista pandemian hallintakeinoista olisi mahdollista määrittää torjuntatoimenpiteiden tehokkuus vastaamaan tiettyä pandemiatasoa.