Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitoketjut

Abstract

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitoketjut

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Lohjan kaupungin ja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen alueen mielenterveys- ja päihdepalveluissa toteutuneiden hoitoketjujen kustannuksia viimeisen viiden vuoden ajalta. Lisäksi opinnäytetyössä oli tarkoitus selvittää, millaisia kokemuksia asiakkailla on omista hoitoketjuistaan sekä miten keskitetty ja pirstaloitu hoito näkyvät niissä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitoketjujen kustannusrakenteista, hoidon vaikuttavuudesta ja mitä etuja ja haasteita eri hoitomuodoissa ilmenee. Tämä opinnäytetyö on osa KOHO II -hanketta ja Pumppu-hanketta. KOHO II -hanke on Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisen Mielen avain -hankkeen osahanke. Pumppu-hanke on Etelä-Suomessa toteutettava EAKR-rahoitteinen hanke, joka tavoittelee hyvinvointipalveluiden kehittämistä.

Opinnäytetyön kohderyhmänä oli Lohjan kaupungin ja PTKY Karviaisen alueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden piiriin kuuluvat asiakkaat, joista valittiin eliittiotantana kahdeksan asiakasta toimeksiantajan toimesta. Tutkimusote oli suunnitelmasta poiketen ainoastaan kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina toteutetuin teemahaastatteluin ja analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä.

Haastatteluiden perusteella voitiin todeta hoitoketjujen olevan mielenterveys- ja päihdeasiakkailla erittäin pirstaileisia Lohjan kaupungin ja PTKY Karviaisen alueella. Keskitettyä hoitoketjua ei todettu olevan yhdelläkään mielenterveys- ja päihdeasiakkaalla. Keskitetyn hoidon kokemusten puututtua keskitetyn ja pirstaloidun hoidon eroavaisuuksia ei voitu verrata. Tästä syystä keskitetyn hoidon etuja ja haasteita tarkasteltiin vain asiakkaiden näkemysten osalta ja pirstaloidun hoidon etuja ja haasteita tarkasteltiin näkemysten lisäksi kokemusten osalta. Tuloksina voitiin todeta, että keskitetysti toteutettu hoito oli asiakkaiden mielestä selkeästi pirstaloitua hoitoa mielekkäämpää. Keskitetyn hoidon eduiksi voitiin todeta hoidon selkeys, laadukkuus, tuttu ja turvallinen henkilökunta, henkilökunnan aika, voinnin seurannan helpottuminen ja edullisuus. Keskitetyssä hoidossa asiakkaat eivät nähneet lainkaan haasteita. Pirstaloidun hoidon eduiksi todettiin vastuun, sosiaalisen kanssakäymisen ja hoidon saatavuuden lisääntyminen ja henkilökunnan asiantuntijuus. Pirstaloidun hoidon haasteina todettiin hoitopaikan sattumanvaraisuus, hoidon epämääräisyys, sitoutumisen vaikeus, asioiden turha toisto ja hoidon tuloksettomuus. Pirstaloidun hoidon onnistumisen katsottiin edellyttävän riittävän hyvää vointia ja ajankäytön hallintaa. Tuloksia kustannusrakenteista ja kustannusvaikuttavuudesta ei tässä opinnäytetyössä saatu tutkittua aineiston puuttumisen vuoksi.

Tulosten tarkastelun perusteella kehittämisehdotuksena voitiin esittää pohdittavaksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden integroimista. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään kolmantena olleen tutkimuskysymyksen selvittämistä: millaisia kustannuksia hoitoketjujen eri osa-alueet kerryttävät? Lisäksi tulosten tarkastelun ulkopuolelle jääneitä tutkimustuloksia esitetään hyödynnettäviksi palveluiden kehittämiseen.

Mental health and substance abuse clients’ care pathways

The aim of this thesis was to examine the costs of care pathways over five years in the mental health and substance abuse services, in the area of city of Lohja and Joint Municipal Authority for Social and Health Services Karviainen. In addition, the aim was to find out what kind of experiences clients have of their own care pathways, and how fragmented and centered care are demonstrated in them. The goal was to produce information on care pathways’ cost structures, effectiveness of care, and what advantages and challenges appear in different forms of care. This thesis is part of KOHO II project which is a subproject of the Mielen avain project aiming to develop mental health and substance abuse services in Southern Finland; and part of Pumppu project funded by the European Regional Development Fund, implemented in Southern Finland and aiming to develop welfare services.

The target group were the clients belonging to mental health and substance abuse service circle of Lohja city and JMASHS Karviainen, of whom the principal selected an elite sample of eight clients. Contrary to the plan, the study sample was merely qualitative. Information was gathered by individual theme interviews and analyzed with deductive content analysis.

Based on the interviews it can be stated that the mental health and substance abuse clients’ care pathways are extremely fragmented in the area of Lohja city and JMASHS Karviainen. None of the mental health and substance abuse clients was discovered to have a centered care pathway. Because of lack of experiences on centered care pathways, no comparison between the differences of fragmented and centered care could be carried out. Therefore the advantages and challenges of centered care were solely examined through clients’ view, and the advantages and challenges of fragmented care were, in addition to clients’ view, reviewed through experiences. As a result it can be stated that the clients felt the care implemented in a centered way was clearly more pleasant than the care implemented in a fragmented way. Clarity of care, quality, well-known and safe personnel, and time the personnel has, facilitation to follow up one’s own wellbeing, and affordability could be pointed out as advantages of the centered care. Clients did not see any challenges in the centered care. Responsibility and social interaction increase in the availability of care and expertise of the personnel were mentioned as advantages of centered care. Randomness of the care location, obscurity of care, difficulty to engage, unnecessary repetition of issues and futility of care were mentioned as challenges of fragmented care. The prerequisites for successful fragmented care were adequate well-being and management of time. Because of lack of documentation this thesis does not show results on cost structures and cost-effectiveness.

Based on review of the results, development proposal of integrating the mental health and substance abuse services could be presented for discussion. Clarifying the third research question is suggested for later research: What kind of costs do the different sectors of care pathways accumulate? In addition, the research results left outside the review are suggested to be utilized in the development of services.