Selvitys Lohjan Kulttuuripajan merkityksestä mielenterveyskuntoutujan arkielämään

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Lohjan Kulttuuripajan hyötyjä mielenterveyskuntoutujan kannalta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Lohjan Kulttuuripajan vaikuttavuudesta mielenterveyskuntoutujan arkielämään. Työn toimeksiantaja oli Sosped-säätiö, minkä alaisuudessa Lohjan Kulttuuripaja toimii. Tämä opinnäytetyö on osa Pumppu-hanketta, mikä on EAKR-rahoitteinen teemahanke. Hanke toteutetaan Etelä-Suomessa ja sen tavoitteena on hyvinvointipalveluiden kehittäminen.

Kohderyhmänä oli Lohjan Kulttuuripajalla käyvät mielenterveyskuntoutujat. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluin teemahaastattelun avulla. Työ analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Saatujen tulosten perusteella todettiin Lohjan Kulttuuripajan vaikuttaneen positiivisesti mielenterveyskuntoutujien arkielämään. Mielenterveyskuntoutujat kokivat erikoissairaanhoidonkäyntien vähentyneen Lohjan Kulttuuripajalla käymisen myötä. Tuloksista ilmeni, että kuntoutujat kokivat elämänlaatunsa parantuneen ja ahdistuksen vähentyneen. He näkivät tulevaisuuden suunnitelmien mahdollistuneen. Lohjan Kulttuuripajalla käymisen todettiin edesauttavan arjessa selviytymisessä sekä päivärytmin ylläpitämisessä. Lohjan Kulttuuripaja nähtiin uutena ja erilaisena toimintamallina, missä mielenterveyskuntoutujilla on mahdollisuus itse vaikuttaa omaan elämäänsä sen avulla. Vertaistuen merkitys koettiin tärkeänä. Vuorovaikutus vertaisten kanssa loi yhteenkuuluvuuden tunnetta. Aiemmin kuntoutujat olivat kokeneet yksinäisyyttä ja olevansa hyödyttömiä sekä taakkana yhteiskunnalle. Lohjan Kulttuuripajan toimintaan osallistumisen kautta sosiaalisen kanssakäymisen huomattiin lisääntyneen.

Lohjan Kulttuuripajan toiminta on lisännyt kuntoutujien aktiivisuutta huomattavasti. Motivaation todettiin myös lisääntyneen toiminnan mielekkyyden ansiosta. Ryhmiin osallistumisella todettiin olevan myönteinen vaikutus, mikä heijastuu myös kotioloihin. Kuntoutujien mielestä Lohjan Kulttuuripajan toiminta oli tuonut mukanaan kokemuksen onnellisuudesta ja hyödyllisyydestä. Mahdollisuus erilaisen kulttuurin harrastamiseen koettiin tärkeänä.

Johtopäätöksenä voitiin esittää Lohjan Kulttuuripajan vaikuttaneen myönteisesti mielenterveyskuntoutujien elämään ja sosiaalisen kanssakäymisen lisääntymiseen saadun vertaistuen avulla. Kulttuurin harrastamisen mahdollisuuden todettiin tuovan mielihyvää.

Jatkotutkimukseksi ehdotettiin selvitystä Lohjan Kultturipajalla käyvien mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksista työllistyä tai päästä opiskelemaan.

The purpose of this thesis is to find out whether Lohja Culture Workshop benefits mental health rehabilitation from a client’s point of view. The goal is to produce knowledge of Lohja Culture Workshop influence on the daily life of a mental health rehabilitation client. The thesis was commissioned by Sosped-Foundation, which runs the Lohja Culture Workshop. This thesis is a part of Pumppu project which is EAKR funded theme project. This project will executed in Southern Finland and target is to develop well-being services.

Target group was mental health rehabilitation clients who are using Lohja Culture Workshop services. The thesis was executed as a qualitative research. The research material is collected by group interviews. The material is analyzed by deductive content analysis.

Lohja Culture Workshop is positively influenced for mental health rehabilitation clients daily life based on gathered results. Mental health rehabilitation clients experienced that special healthcare treatments were needed less after using Lohja Culture Workshop services. As the results show, the mental health rehabilitation clients experienced that their quality of life improved and feelings of distress were reduced. They see hope that their future plans will be realized. Lohja Culture Workshop helps mental health rehabilitation clients to maintain their daily rhythm and manage in everyday life. Mental health rehabilitation clients have seen this as a new approach where they can affect their own lives with help of Lohja Culture Workshop. Peer support was seen very important. Interaction with other peers is creating a sense and of fellowship. In the past they had felt loneliness, uselessness and a burden to the society.

Participation in the Lohja Culture Workshop operation has improved social interaction among clients and increased their activity. Motivation was also found to have increased due to the meaningfulness of activity. Participation in the group sessions was also found to have a positive effect, which is also reflected in the domestic conditions. According to mental health rehabilitation clients Lohja Culture Workshop activity has brought along the experience of happiness and usefulness.

As a conclusion we can say that Lohja Culture Workshop has a positive impact in mental health rehabilitation client’s lives and has improved social activity with the help of peer support. The possibility to participate in culture brings much pleasure to clients.

As a topic for further research, we suggest the charting of chances of mental health rehabilitation clients who attend Lohja Culture Workshop to find employment or study.