Taidelähtöiset menetelmät tunteiden tulkkina lastensuojelussa -kirjallisuuskatsaus
Ranta, Satu (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205179948
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tutkimustietoa kirjallisuuskatsauksen avulla taidelähtöisten menetelmien käytöstä tunteiden käsittelyssä lastensuojelussa. Taidelähtöisten menetelmien käyttö on lisääntynyt runsaasti viime vuosien aikana. Erityisesti lastensuojelussa taidelähtöisyys on lisännyt mahdollisuuksia käsitellä vaikeitakin tunteita, silloin kun sanat eivät riitä tai niitä ei ole. Taidelähtöiset menetelmät käsittävät esimerkiksi maalausta, musiikkia, tanssia ja valokuvausta. Tavoitteena oli tuottaa Mäkikujan perhetukikeskukselle tiivistettyyn kirjalliseen muotoon tutkittua tietoa taidelähtöisten menetelmien vaikuttavuudesta tunteiden käsittelyssä. Tutkimuskysymykseni oli: Miten taidelähtöiset menetelmät toimivat tunteiden käsittelyssä lastensuojelussa?
Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön tietoperusta käsittää yleisellä tasolla lastensuojelua, huostaanottoa ja sijoituksen kodin ulkopuolelle, sekä taideterapiaa. Suomessa sijaishuollon tavoite ja lähtökohta on, että sijoitus on väliaikaista, tällöin nousee tärkeäksi intensiivinen työskentely niin lapsen ja nuoren kuin koko perheen kanssa. Taidelähtöiset menetelmät ovat monipuolistaneet lastensuojelun toimintakäytäntöjä ja lisänneet lastensuojeltuyön kehittämismahdollisuuksia.
Lähdeaineistoissa nousi esiin taidelähtöisten menetelmien voimaannuttava vaikutus. Voimaannuttava vaikutus oli sitä vahvempaa ja pidempi kestoisempaa mitä enemmän nuori sai itse olla vapaaehtoisesti mukana suunnittelemassa toimintaa. Taidelähtöinen toiminta lisäsi yhteisöllisyyttä ja vahvisti yksilön osallisuutta toiminnan tapahtuessa ryhmässä.
Tutkimusaineiston perusteella voikin päätellä, että taidelähtöiset menetelmät toimivat hyvin tunteiden käsittelyn välineenä. Taidelähtöisiä menetelmiä on suositeltavaa käyttää lastensuojelussa sijoitettujen nuorten kanssa, sillä niillä on tutkitusti positiivinen vaikutus nuoren kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja näin myös mielenterveyteen.
Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön tietoperusta käsittää yleisellä tasolla lastensuojelua, huostaanottoa ja sijoituksen kodin ulkopuolelle, sekä taideterapiaa. Suomessa sijaishuollon tavoite ja lähtökohta on, että sijoitus on väliaikaista, tällöin nousee tärkeäksi intensiivinen työskentely niin lapsen ja nuoren kuin koko perheen kanssa. Taidelähtöiset menetelmät ovat monipuolistaneet lastensuojelun toimintakäytäntöjä ja lisänneet lastensuojeltuyön kehittämismahdollisuuksia.
Lähdeaineistoissa nousi esiin taidelähtöisten menetelmien voimaannuttava vaikutus. Voimaannuttava vaikutus oli sitä vahvempaa ja pidempi kestoisempaa mitä enemmän nuori sai itse olla vapaaehtoisesti mukana suunnittelemassa toimintaa. Taidelähtöinen toiminta lisäsi yhteisöllisyyttä ja vahvisti yksilön osallisuutta toiminnan tapahtuessa ryhmässä.
Tutkimusaineiston perusteella voikin päätellä, että taidelähtöiset menetelmät toimivat hyvin tunteiden käsittelyn välineenä. Taidelähtöisiä menetelmiä on suositeltavaa käyttää lastensuojelussa sijoitettujen nuorten kanssa, sillä niillä on tutkitusti positiivinen vaikutus nuoren kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja näin myös mielenterveyteen.