Rego-riskienhallinnan työkalun käyttöönotto virastojen riskienhallinnan arviointiin
Stamatiou, Alexandros (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810129
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on arvioida Rego-riskienhallinnan työkalun sopivuutta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) ja Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) käyttöön. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, mitä riskejä Rego-riskienhallinnan työkalun käyttöönotto aiheuttaa virastoille. Tarkoituksena on myös pyrkiä tuomaan esille tutkimuskysymysten avulla esiin nousseita riskejä. Opinnäytetyön toimeksiantajana on valtakunnallisesti hallintopalveluja tarjoava virasto, KEHA-keskus, jonka alaisuudessa ELY-keskukset ja TE-toimistot toimivat.
Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö on toteutettu kvalitatiivisesti, eli tiedonkeruu on tehty laadullisin menetelmin. Opinnäytetyössä selvitetään kerättyjen tietojen ja saatavilla olevan aineiston avulla parannusratkaisuja, jotka mahdollistaisivat toimeksiantajalle ja työkalun käyttäjille paremman käyttäjäkokemuksen. Tiedonkeruumenetelminä on käytetty aivoriihtä ja teemahaastattelua. Viitekehyksenä käytetään SFS-ISO 31000:2018 riskienhallintastandardia, SFS-käsikirjaa 828:2012 riskienhallinta ja toimitusketjun turvallisuuden hallintajärjestelmät, lainsäädäntöä, valtiovarainministeriön julkaisuja sekä tutkimukseen liittyviä riskienhallinnan arviointityökaluja COSO ERM- ja CAF-arviointimalleja.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että viraston asiantuntijat ovat jokseenkin samaa mieltä Rego-riskienhallinnan työkalun sopivuudesta virastojen käyttöön. Asiantuntijat pitävät tärkeänä sitä, että käyttäjät sisäistävät viraston riskienhallintapolitiikan merkityksen ja sen tavoitteet. Järjestelmän hallitsemiseksi tarvitaan riittävästi koulutusta, ohjeistusta ja sääntöjä, jotta kaikki aktiiviset Rego-riskienhallintatyökalun käyttäjät hyötyisivät sen käytöstä jokapäiväisessä työssään. Kehittämiskohteeksi nousi se, että miten riskienhallintaohjelma saadaan mukautumaan ison ja hajautetun organisaation tarpeisiin siten, että käyttö on mahdollisimman tehokasta, kattavaa, helppokäyttöistä ja käyttäjiä motivoivaa.
Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö on toteutettu kvalitatiivisesti, eli tiedonkeruu on tehty laadullisin menetelmin. Opinnäytetyössä selvitetään kerättyjen tietojen ja saatavilla olevan aineiston avulla parannusratkaisuja, jotka mahdollistaisivat toimeksiantajalle ja työkalun käyttäjille paremman käyttäjäkokemuksen. Tiedonkeruumenetelminä on käytetty aivoriihtä ja teemahaastattelua. Viitekehyksenä käytetään SFS-ISO 31000:2018 riskienhallintastandardia, SFS-käsikirjaa 828:2012 riskienhallinta ja toimitusketjun turvallisuuden hallintajärjestelmät, lainsäädäntöä, valtiovarainministeriön julkaisuja sekä tutkimukseen liittyviä riskienhallinnan arviointityökaluja COSO ERM- ja CAF-arviointimalleja.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että viraston asiantuntijat ovat jokseenkin samaa mieltä Rego-riskienhallinnan työkalun sopivuudesta virastojen käyttöön. Asiantuntijat pitävät tärkeänä sitä, että käyttäjät sisäistävät viraston riskienhallintapolitiikan merkityksen ja sen tavoitteet. Järjestelmän hallitsemiseksi tarvitaan riittävästi koulutusta, ohjeistusta ja sääntöjä, jotta kaikki aktiiviset Rego-riskienhallintatyökalun käyttäjät hyötyisivät sen käytöstä jokapäiväisessä työssään. Kehittämiskohteeksi nousi se, että miten riskienhallintaohjelma saadaan mukautumaan ison ja hajautetun organisaation tarpeisiin siten, että käyttö on mahdollisimman tehokasta, kattavaa, helppokäyttöistä ja käyttäjiä motivoivaa.