Korona-ajan vaikutus henkilöstön työhyvinvointiin
Honkala, Aaro (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910506
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051910506
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli henkilöstöpalveluyritys, joka ei halunnut nimeään julkaistavan tässä työssä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää korona-ajan vaikutusta toimeksiantajan henkilöstön työhyvinvointiin. Työllä selvitettiin koronan vaikutuksia esimerkiksi henkilöstön työmotivaatioon, yhteisöllisyyteen ja työkuormaan.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta aihealueesta. Ensimmäinen käsittelee työhyvinvointia. Aihealue käsittelee yleisesti työhyvinvointia sekä siihen liittyviä eri osa-alueita, kuten työhyvinvointia muutostilanteessa sekä sen kehittämistä. Toinen aihealue puolestaan keskittyy henkilöstön johtamiseen, johtamiseen muutostilanteessa sekä itsensä johtamiseen.
Opinnäytetyössä tehty tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena eli kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kysely tehtiin koko toimeksiantajan henkilöstölle ja kyselyn tavoitteena oli selvittää henkilöstön ajatuksia ja kokemuksia siihen, miten korona-aika oli vaikuttanut heidän työhyvinvointiinsa. Kysely lähetettiin toimeksiantajan intrasivujen kautta koko Suomen henkilöstölle, johon silloin kuului 150 työntekijää. Kyselyyn tuli kaiken kaikkiaan 16 vastausta, jonka myötä vastausprosentti oli 10,67 %.
Kyselyn avulla selvisi, että viimeisen vuoden aikana työntekijöiden työhyvinvoinnissa on huomattavissa positiivista kehitystä. Henkilöstö myös pitää etätöitä kuormitusta vähentävänä tekijänä, mutta vertais- ja sosiaalista tukea pidetään tässä vaiheessa pandemiaa tärkeänä työhyvinvointia lisäävänä tekijänä. Avointen kysymysten kautta saatiin myös selville henkilöstöä eniten kuormittavia asioita, kuten tiukat aikataulut ja yllättävien tilanteiden tuoma kiire. Kehittämisehdotukseksi annettiin työntekijöiden mahdollisuus saada enemmän vertaistukea kollegoilta, työyhteisön sisäisten sosiaalisten kohtaamisten lisääminen sekä lisäämällä esihenkilön antamaa tukea.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta aihealueesta. Ensimmäinen käsittelee työhyvinvointia. Aihealue käsittelee yleisesti työhyvinvointia sekä siihen liittyviä eri osa-alueita, kuten työhyvinvointia muutostilanteessa sekä sen kehittämistä. Toinen aihealue puolestaan keskittyy henkilöstön johtamiseen, johtamiseen muutostilanteessa sekä itsensä johtamiseen.
Opinnäytetyössä tehty tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena eli kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kysely tehtiin koko toimeksiantajan henkilöstölle ja kyselyn tavoitteena oli selvittää henkilöstön ajatuksia ja kokemuksia siihen, miten korona-aika oli vaikuttanut heidän työhyvinvointiinsa. Kysely lähetettiin toimeksiantajan intrasivujen kautta koko Suomen henkilöstölle, johon silloin kuului 150 työntekijää. Kyselyyn tuli kaiken kaikkiaan 16 vastausta, jonka myötä vastausprosentti oli 10,67 %.
Kyselyn avulla selvisi, että viimeisen vuoden aikana työntekijöiden työhyvinvoinnissa on huomattavissa positiivista kehitystä. Henkilöstö myös pitää etätöitä kuormitusta vähentävänä tekijänä, mutta vertais- ja sosiaalista tukea pidetään tässä vaiheessa pandemiaa tärkeänä työhyvinvointia lisäävänä tekijänä. Avointen kysymysten kautta saatiin myös selville henkilöstöä eniten kuormittavia asioita, kuten tiukat aikataulut ja yllättävien tilanteiden tuoma kiire. Kehittämisehdotukseksi annettiin työntekijöiden mahdollisuus saada enemmän vertaistukea kollegoilta, työyhteisön sisäisten sosiaalisten kohtaamisten lisääminen sekä lisäämällä esihenkilön antamaa tukea.