Riskien tunnistaminen ja arviointi Helsingin kaupungin riskienhallinnassa – tarkastelunäkökulmana kahden ajattelun malli ja kognitiiviset vinoumat
Talasmäki, Virpi (2022)
Talasmäki, Virpi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052110975
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052110975
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella riskien tunnistamista ja arviointia riskienhallinnan kontekstissa. Tarkastelun näkökulmana ovat yksilön erilaiset tavat suhtautua riskiin ja kahden ajattelun malli ja kognitiiviset vinoumat. Opinnäytetyö on tehty Helsingin kaupungin riskienhallinnan kontekstissa tarkoituksenaan hyödyntää päätöksenteon ilmiöistä nousevaa tietoa kaupungin riskienhallinnan riskienarvioinnin prosessissa.
Kehittämistehtävänä on teorian ja tutkimuksen avulla tuottaa toimeksiantajalle näkökulmia, joiden avulla riskienhallinnan prosessiin, erityisesti tunnistamisen ja arvioinnin tilanteisiin, voitaisiin sisällyttää käyttäytymistaloustieteen huomioita yksilön tavoista tehdä päätöksiä. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu kaupungin viitekehyksen esittelystä, riskin monimerkityksellisen luonteen kuvailusta, kahden ajattelun mallin esittelystä sekä tutkimusten perusteella erityisesti riskien kohtaamisessa esiin nousevien heuristiikkojen esittelystä.
Kehittämistyön lähtökohta on riskikäsitykseen ja sen tutkimukseen perehtyminen sekä Helsingin kaupungin riskienhallinnan dokumentaatioon perehtyminen. Tutkimus on toteutettu laadullisin tutkimusmenetelmin ja aineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Haastatteluja tehtiin seitsemän ja osallistujat kuuluvat Helsingin kaupungin asiantuntijaorganisaatioon ja riskienhallinnan puolustuslinjamalliin. Laadullinen menetelmä tutkimukseen valikoitui, koska se on harvemmin riskienhallinnan tutkimuksessa käytetty.
Ymmärrys riskistä, se mikä koetaan uhkaksi tai mahdollisuudeksi, tai millä perusteella tehdään arvio riskin suuruudesta, on hyvin subjektiivista. Organisaatiokontekstissa riski koetaan enemmän uhkaksi ja riskien tunnistamisen vaihe koetaan prosessissa keskeiseksi. Tunnistaminen ja arviointi tapahtuvat organisaatiossa kahta päälinjaa pitkin: jo olemassa olevan toimintamallin kautta tai silloin kun tapahtuu jotain ikävää.
Riskejä tunnistetaan ja arvioidaan yksin tai työryhmissä. Tilanteisiin voivat vaikuttaa monet erilaiset tekijät yksilön päätöksenteko-ominaisuuksista tunteisiin ja olosuhteisiin. Tutkimuksen perusteella mahdollisia ajatusvinoumia näissä tilanteissa ovat saatavuus, ankkurointi, edustavuus ja ylioptimismi. Saatavuusheuristiikan vinoumat näyttäytyvät yleisimpinä, joka on kehittämisen näkökulmasta hedelmällistä, sillä tutkimusten mukaan saatavuuden ennustettavuus mahdollistaa sen etukäteisen huomioinnin. Ankkurointia taas saattaa riskienhallinnan prosessissa tapahtua jo prosessin ohjaavuuden takia.
Kehittämistyö tuo toimeksiantajalle uudenlaisen ja syventävän näkökulman ja liittyy kaupungin riskienhallinnassa käynnissä olevaan kehittämisprosessiin. Työssä toteutettu tarkastuslista toimii työkaluna tukiessa riskienhallinnan ajattelua ja koulutuksiin lisätään kahden ajattelun mallin tietoisuutta. Työn tuloksia voidaan jatkokehittää ja tarkentaa riippuen kohteesta. Johtopäätöksissä on monitahoisia ja laajojakin kehittämisnäkökulmia, jotta monimuotoisen kaupungin ja muiden toimijoiden olisi mahdollista löytää oma tarttumapinta tai pilotointikokeilu.
Kehittämistehtävänä on teorian ja tutkimuksen avulla tuottaa toimeksiantajalle näkökulmia, joiden avulla riskienhallinnan prosessiin, erityisesti tunnistamisen ja arvioinnin tilanteisiin, voitaisiin sisällyttää käyttäytymistaloustieteen huomioita yksilön tavoista tehdä päätöksiä. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu kaupungin viitekehyksen esittelystä, riskin monimerkityksellisen luonteen kuvailusta, kahden ajattelun mallin esittelystä sekä tutkimusten perusteella erityisesti riskien kohtaamisessa esiin nousevien heuristiikkojen esittelystä.
Kehittämistyön lähtökohta on riskikäsitykseen ja sen tutkimukseen perehtyminen sekä Helsingin kaupungin riskienhallinnan dokumentaatioon perehtyminen. Tutkimus on toteutettu laadullisin tutkimusmenetelmin ja aineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Haastatteluja tehtiin seitsemän ja osallistujat kuuluvat Helsingin kaupungin asiantuntijaorganisaatioon ja riskienhallinnan puolustuslinjamalliin. Laadullinen menetelmä tutkimukseen valikoitui, koska se on harvemmin riskienhallinnan tutkimuksessa käytetty.
Ymmärrys riskistä, se mikä koetaan uhkaksi tai mahdollisuudeksi, tai millä perusteella tehdään arvio riskin suuruudesta, on hyvin subjektiivista. Organisaatiokontekstissa riski koetaan enemmän uhkaksi ja riskien tunnistamisen vaihe koetaan prosessissa keskeiseksi. Tunnistaminen ja arviointi tapahtuvat organisaatiossa kahta päälinjaa pitkin: jo olemassa olevan toimintamallin kautta tai silloin kun tapahtuu jotain ikävää.
Riskejä tunnistetaan ja arvioidaan yksin tai työryhmissä. Tilanteisiin voivat vaikuttaa monet erilaiset tekijät yksilön päätöksenteko-ominaisuuksista tunteisiin ja olosuhteisiin. Tutkimuksen perusteella mahdollisia ajatusvinoumia näissä tilanteissa ovat saatavuus, ankkurointi, edustavuus ja ylioptimismi. Saatavuusheuristiikan vinoumat näyttäytyvät yleisimpinä, joka on kehittämisen näkökulmasta hedelmällistä, sillä tutkimusten mukaan saatavuuden ennustettavuus mahdollistaa sen etukäteisen huomioinnin. Ankkurointia taas saattaa riskienhallinnan prosessissa tapahtua jo prosessin ohjaavuuden takia.
Kehittämistyö tuo toimeksiantajalle uudenlaisen ja syventävän näkökulman ja liittyy kaupungin riskienhallinnassa käynnissä olevaan kehittämisprosessiin. Työssä toteutettu tarkastuslista toimii työkaluna tukiessa riskienhallinnan ajattelua ja koulutuksiin lisätään kahden ajattelun mallin tietoisuutta. Työn tuloksia voidaan jatkokehittää ja tarkentaa riippuen kohteesta. Johtopäätöksissä on monitahoisia ja laajojakin kehittämisnäkökulmia, jotta monimuotoisen kaupungin ja muiden toimijoiden olisi mahdollista löytää oma tarttumapinta tai pilotointikokeilu.