Lapsen oppimisen tukeminen inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa henkilöstön näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten inkluusio vaikuttaa lapsen oppimiseen varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli tarkastella inkluusion positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia lapsen oppimiseen liittyen. Tämän lisäksi tavoitteena oli luoda keskustelua varhaiskasvatusyksiköissä siitä, miten inkluusio vaikuttaa niihin lapsiin, joilla ei ole erityisen tuen tarvetta.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä kahden Vantaan kaupungin varhaiskasvatusyksikön kanssa. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi inkluusio, varhaiskasvatus sekä varhaiskasvatusikäisen lapsen oppiminen ja mahdolliset tukitoimet. Opinnäytetyötä ohjasi laadullinen tutkimusmenetelmä, joka toteutettiin sähköisenä verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi 15 varhaiskasvatuksen työntekijää, joihin lukeutui varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen erityisopettajia sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Verkkokyselystä saadut vastaukset analysointiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysi menetelmällä.

Teoreettisen viitekehyksen avulla saatiin aiempaa tietoa, joka tuki opinnäytetyön tutkimuksesta saatuja tuloksia. Tuloksista ilmeni lapsen oppimisen tukemisen haasteita, mutta myös onnistumisia. Pienryhmät ja kasvattajien läsnäolo olivat tulosten mukaan merkittävässä osassa oppimisen tukemisessa. Inkluusion vaikutus lapsen oppimiseen nähtiin lisäävän suvaitsevaisuutta, nostavan lapsen itsetuntoa sekä tukevan vertaisoppimista lasten välillä. Kuitenkin resurssipula sekä isot lapsiryhmät koettiin suureksi haasteeksi lapsen oppimisen kannalta, johon toivottiinkin tulosten mukaan muutosta.

The purpose of this thesis was to find out how inclusion affects a child's learning in early childhood education. The aim was to look at the positive and negative effects of inclusion on a child's learning. In addition, the aim was to create a discussion in early childhood education units about how inclusion affects children who do not need special support.

The thesis was carried out in collaboration with two early childhood education units in the city of Vantaa. The theoretical framework of the thesis was inclusion, early childhood education and the learning of a child in early childhood as well as possible support measures. The thesis was guided by a qualitative research method, which was implemented as an electronic online survey. Fifteen early childhood education staff responded to the survey, which included early childhood education teachers, special needs teachers and early childhood education nurses. Responses to the online survey were analyzed using a data-driven content analysis method.

The theoretical framework included previous information that supported the results of the research in this thesis. The results showed challenges in supporting the child's learning, but also successes. Small groups and the presence of educators were found to play a significant role in supporting learning. The effect of inclusion on a child's learning was seen to increase self-sufficiency, raise the child's self-esteem, and support peer learning between children. However, the lack of resources and large groups of children were perceived as a major challenge for the child's learning, which, according to the results, was expected to change.