Espoon työväenopiston tuntiopettajien työntekijäkokemuksen kehittäminen verkkopalvelun avulla
Pérez Alemán, Sonia (2022)
Pérez Alemán, Sonia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311395
Tiivistelmä
Tämän työelämälähtöisen opinnäytetyön tarkoituksena oli ymmärtää, mitä työntekijän kokemus tarkoittaa ja mistä elementeistä heidän kokemuksensa syntyy. Tämän opinnäytetyön tavoite oli ymmärtää vapaaseen sivistystyöhön kuuluvien kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajien työntekijäkokemuksia ja tämän pohjalta konseptoida tuntiopettajille uusi verkkopalvelu, jonne on koottu työsuhteeseen ja organisaatiossa työskentelyyn liittyvää keskeistä ja ajankohtaista tietoa. Lisäksi luodaan myös erilaisia dokumentteja, jotka tukevat verkkopalvelun ylläpitoa kuten verkkokirjoittamisohjeet, ylläpito- ja päivittäjäohjeet. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Omnian Espoon työväenopisto, joka on toiseksi suurin työväenopisto Suomessa, ja jossa työskentelee noin 700 tuntiopettajaa vuodessa.
Tietoperustassa perehdytään aluksi vapaaseen sivistystyöhön ja sen tuntiopettajien rooliin. Sen jälkeen käsitellään työntekijäkokemusta ja digitaalista työntekijäkokemusta yleisemmällä tasolla. Tutustutaan myös työntekijän sitoutumisen määritelmiin. Tietoperustan lopuksi esitetään synteesi, jossa kuvataan kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajien työntekijäkokemuksen muodostumiseen vaikuttajat.
Kehittämistyö eteni Tuulaniemen (2013) kehittämä palvelumuotoilun prosessimallin mukaisesti. Kehittämistyön eri vaiheissa käytetiin monipuolisesti palvelumuotoilun menetelmiä ja työkaluja. Tiedonkeruumenetelminä käytetiin sisältöinventaariota, kilpailija-analyysia, kyselyä, työpajaa ja asiantuntija-analyysia. Suunnittelua tukevina menetelminä käytetiin käsitekarttaa, prototyyppiä ja prototyypin testausta.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi uutta tietoa tuntiopettajien työntekijäkokemuksen muodostumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä tuntiopettajien työntekijäkokemuksen syntymistä kuvaava malli. Malli perustuu Morganin (2015) kolmeen ympäristöön ja kuvaa myös erilaisia haasteita, jotka vaikuttavat tuntiopettajien työntekijäkokemuksiin, sekä niihin haasteisiin vastaavat tuntiopettajien voimavarat. Lisäksi kehittämistyön tuloksena virisi useita kehittämisehdotuksia tuntiopettajien työntekijäkokemuksen kehittämiseen. Ne liittyivät vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittämiseen, koulutusten ja yhteisten kehittämispäivien lisäämiseen sekä tukiverkoston rakentamiseen. Opinnäytetyön keskeinen ja konkreettinen tulos on tuntiopettajien työntekijäkokemuksen edistävä verkkopalvelun konsepti sekä verkkopalvelun ylläpitoa tukevat dokumentit. Verkkopalvelu toimii paitsi tuntiopettajien jokapäiväisenä työkaluna myös perehdyttämisen välineenä.
Palvelumuotoilu osoittautui erittäin toimiviaksi lähestymistavaksi työntekijäkokemuksen kehittämisessä. Opinnäytetyön toimeksiantaja on arvioinut tulokset erittäin hyödyllisiksi ja ne on käyttöönotettu organisaatiossa. Lisäksi opinnäytetyön tulokset ovat laajemmin hyödynnettävissä myös muissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa sekä organisaatioissa, jotka työllistävät osa-aikaisia tai kausiopettajia. Tuntiopettajien työntekijäkokemuksen syvällisempi ymmärtäminen sekä sen vaikutusten arviointi oppilaitoksen toimintaan edellyttäisi ilmiön laajempaa ja syvällisempää tutkimista.
Tietoperustassa perehdytään aluksi vapaaseen sivistystyöhön ja sen tuntiopettajien rooliin. Sen jälkeen käsitellään työntekijäkokemusta ja digitaalista työntekijäkokemusta yleisemmällä tasolla. Tutustutaan myös työntekijän sitoutumisen määritelmiin. Tietoperustan lopuksi esitetään synteesi, jossa kuvataan kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajien työntekijäkokemuksen muodostumiseen vaikuttajat.
Kehittämistyö eteni Tuulaniemen (2013) kehittämä palvelumuotoilun prosessimallin mukaisesti. Kehittämistyön eri vaiheissa käytetiin monipuolisesti palvelumuotoilun menetelmiä ja työkaluja. Tiedonkeruumenetelminä käytetiin sisältöinventaariota, kilpailija-analyysia, kyselyä, työpajaa ja asiantuntija-analyysia. Suunnittelua tukevina menetelminä käytetiin käsitekarttaa, prototyyppiä ja prototyypin testausta.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi uutta tietoa tuntiopettajien työntekijäkokemuksen muodostumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä tuntiopettajien työntekijäkokemuksen syntymistä kuvaava malli. Malli perustuu Morganin (2015) kolmeen ympäristöön ja kuvaa myös erilaisia haasteita, jotka vaikuttavat tuntiopettajien työntekijäkokemuksiin, sekä niihin haasteisiin vastaavat tuntiopettajien voimavarat. Lisäksi kehittämistyön tuloksena virisi useita kehittämisehdotuksia tuntiopettajien työntekijäkokemuksen kehittämiseen. Ne liittyivät vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittämiseen, koulutusten ja yhteisten kehittämispäivien lisäämiseen sekä tukiverkoston rakentamiseen. Opinnäytetyön keskeinen ja konkreettinen tulos on tuntiopettajien työntekijäkokemuksen edistävä verkkopalvelun konsepti sekä verkkopalvelun ylläpitoa tukevat dokumentit. Verkkopalvelu toimii paitsi tuntiopettajien jokapäiväisenä työkaluna myös perehdyttämisen välineenä.
Palvelumuotoilu osoittautui erittäin toimiviaksi lähestymistavaksi työntekijäkokemuksen kehittämisessä. Opinnäytetyön toimeksiantaja on arvioinut tulokset erittäin hyödyllisiksi ja ne on käyttöönotettu organisaatiossa. Lisäksi opinnäytetyön tulokset ovat laajemmin hyödynnettävissä myös muissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa sekä organisaatioissa, jotka työllistävät osa-aikaisia tai kausiopettajia. Tuntiopettajien työntekijäkokemuksen syvällisempi ymmärtäminen sekä sen vaikutusten arviointi oppilaitoksen toimintaan edellyttäisi ilmiön laajempaa ja syvällisempää tutkimista.