Kansainvälisesti adoptoidun lapsen kielenkehityksen tukeminen varhaiskasvatuksessa
Kumpulainen, Ruska (2022)
Kumpulainen, Ruska
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612260
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, miten kansainvälisesti adoptoidun lapsen kielen kehitystä voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyökumppanina Yhteiset Lapsemme- järjestö, joka on Helsingissä perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, joka toimii maahanmuuttajalasten, kansainvälisesti adoptoitujen lasten, etnisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten sekä monikulttuuristen lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien puolesta.
Tätä opinnäytetyötä voivat hyödyntää varhaiskasvatuksen henkilöstö, joka kohtaa työssään kansainvälisesti adoptoituja lapsia, kuten myös adoptiovanhemmat, jotka haluavat tukea kansainvälisesti adoptoidun lapsen kielenkehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi opinnäytetyö soveltuu myös muille adoptiosta ja varhaiskasvatuksesta kiinnostuneille henkilöille luettavaksi. Tietoperustana käytettiin adoptioon ja varhaiskasvatukseen liittyvää lähdekirjallisuutta sekä Edukettu- koulutusta aiheena adoptiolapsen kielenkehitys.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimuksena, jotta saatiin syvällistä tietoa aiheesta. Tässä opinnäytetyössä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavat olivat kansainväliseen adoptioon perehtyneitä henkilöitä ja haastattelut toteutettiin pääsääntöisesti videopuheluiden välityksellä, jotta ne voitiin nauhoittaa myöhempää tarkastelua varten.
Kirjallisten lähteiden ja haastattelujen avulla saatiin tietoa kansainvälisesti adoptoitujen lasten kielenkehityksen erityispiirteistä ja erilaisista menetelmistä, joilla heidän kielenkehitystään voidaan tukea. Suositusten mukaan kansainvälisen adoption kautta tullut lapsi olisi hyvä pitää kotihoidossa vähintään vuosi, ennen kuin hän siirtyy varhaiskasvatukseen. Tämän vuoksiopinnäytetyössä tarkasteltiin varhaiskasvatuksessa tarjottavan kielenkehityksen tukemisen lisäksi myös sitä, kuinka lasten kielenkehitystä tulisi tukea myös kotona. Kansainvälistä adoptiota on tutkittu melko vähän Suomessa, joten aiheesta voisi tehdä jatkotutkimusta esimerkiksi laajempien haastattelujen avulla.
Tätä opinnäytetyötä voivat hyödyntää varhaiskasvatuksen henkilöstö, joka kohtaa työssään kansainvälisesti adoptoituja lapsia, kuten myös adoptiovanhemmat, jotka haluavat tukea kansainvälisesti adoptoidun lapsen kielenkehitystä parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi opinnäytetyö soveltuu myös muille adoptiosta ja varhaiskasvatuksesta kiinnostuneille henkilöille luettavaksi. Tietoperustana käytettiin adoptioon ja varhaiskasvatukseen liittyvää lähdekirjallisuutta sekä Edukettu- koulutusta aiheena adoptiolapsen kielenkehitys.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimuksena, jotta saatiin syvällistä tietoa aiheesta. Tässä opinnäytetyössä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavat olivat kansainväliseen adoptioon perehtyneitä henkilöitä ja haastattelut toteutettiin pääsääntöisesti videopuheluiden välityksellä, jotta ne voitiin nauhoittaa myöhempää tarkastelua varten.
Kirjallisten lähteiden ja haastattelujen avulla saatiin tietoa kansainvälisesti adoptoitujen lasten kielenkehityksen erityispiirteistä ja erilaisista menetelmistä, joilla heidän kielenkehitystään voidaan tukea. Suositusten mukaan kansainvälisen adoption kautta tullut lapsi olisi hyvä pitää kotihoidossa vähintään vuosi, ennen kuin hän siirtyy varhaiskasvatukseen. Tämän vuoksiopinnäytetyössä tarkasteltiin varhaiskasvatuksessa tarjottavan kielenkehityksen tukemisen lisäksi myös sitä, kuinka lasten kielenkehitystä tulisi tukea myös kotona. Kansainvälistä adoptiota on tutkittu melko vähän Suomessa, joten aiheesta voisi tehdä jatkotutkimusta esimerkiksi laajempien haastattelujen avulla.