Perehdytyskansio 2.0 - Perehdytyksen kehittäminen tietojärjestelmäalan yrityksessä
Tynjälä, Aino (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612325
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää tietojärjestelmää tuottavan ja tukevan yrityksen perehdytystä ja tuottaa yrityksessä työskenteleville pääkouluttajille perehdytyksen tukena käytettävä perehdytysrunko. Opinnäytetyönä raportoitava kehittämistoiminta on tehty yhteistyössä yrityksessä toimivan perehdytysverkoston kanssa.
Opinnäytetyön teoreettiseksi viitekehykseksi muodostui perehdyttäminen, sitä ohjaava lainsäädäntö ja mentorointi perehdytyskeinona. Viitekehyksessä tuotiin lisäksi esille asiantuntijuuteen kasvua ja itseohjautuvuutta perehdytyksen näkökulmasta.
Opinnäytetyössä raportoitava kehittämistoiminta koostui perehdytyksen lähtötilanteen kyselystä, sekä toimintatutkimuksellisesta osuudesta, jossa kehitettiin pienryhmässä perehdytysrunko yrityksessä toimiville pääkouluttajille. Kyselytutkimus koostui sekä määrällisestä, että laadullisesta osuudesta. Kyselyn määrällisten kysymysten vastauksista laskettiin painotettuja keskiarvoja. Avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Perehdytysrunkoa kehitettiin edelleen toimintatutkimuksellisella tutkimusotteella hyödyntäen kyselyn tuloksia.
Kehittämistoiminnan tulokset osoittavat, että perehdytys yrityksessä oli lähtötilan kyselyn mukaan kohtalaisen hyvällä tasolla. Perehdytyksen painotettu keskiarvo oli kokonaisuutena 3.0 asteikolla yhdestä viiteen. Heikoimmat arvosanat olivat työhön perehdyttämisessä, perehdytyksen tuessa asiantuntijuuteen kasvuun, sekä itseohjautuvuuteen (ka 3,2). Perehdytyksen vahvuutena koettiin muun muassa yhteishenki, työntekijöiden huomioiminen yksilöinä sekä olemassa oleva, hyväksi ja riittäväksi koettu perehdytys. Heikkouksina nähtiin perehdytyksen puuttuminen tai riittämättömäksi koettu perehdytys, kiire ja etätyöskentely. Toiminnallisen kehittämistoiminnan tuloksena syntyi perehdytysrunko pääkouluttajille. Perehdytysrunkoon nostettiin uuden työntekijän itseohjautuvuutta ja asiantuntijuutta tukevia kohtia, sillä nämä nousivat esiin heikoimpina osa-alueina perehdytyksen lähtötilanne-kyselyssä.
Opinnäytetyön teoreettiseksi viitekehykseksi muodostui perehdyttäminen, sitä ohjaava lainsäädäntö ja mentorointi perehdytyskeinona. Viitekehyksessä tuotiin lisäksi esille asiantuntijuuteen kasvua ja itseohjautuvuutta perehdytyksen näkökulmasta.
Opinnäytetyössä raportoitava kehittämistoiminta koostui perehdytyksen lähtötilanteen kyselystä, sekä toimintatutkimuksellisesta osuudesta, jossa kehitettiin pienryhmässä perehdytysrunko yrityksessä toimiville pääkouluttajille. Kyselytutkimus koostui sekä määrällisestä, että laadullisesta osuudesta. Kyselyn määrällisten kysymysten vastauksista laskettiin painotettuja keskiarvoja. Avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Perehdytysrunkoa kehitettiin edelleen toimintatutkimuksellisella tutkimusotteella hyödyntäen kyselyn tuloksia.
Kehittämistoiminnan tulokset osoittavat, että perehdytys yrityksessä oli lähtötilan kyselyn mukaan kohtalaisen hyvällä tasolla. Perehdytyksen painotettu keskiarvo oli kokonaisuutena 3.0 asteikolla yhdestä viiteen. Heikoimmat arvosanat olivat työhön perehdyttämisessä, perehdytyksen tuessa asiantuntijuuteen kasvuun, sekä itseohjautuvuuteen (ka 3,2). Perehdytyksen vahvuutena koettiin muun muassa yhteishenki, työntekijöiden huomioiminen yksilöinä sekä olemassa oleva, hyväksi ja riittäväksi koettu perehdytys. Heikkouksina nähtiin perehdytyksen puuttuminen tai riittämättömäksi koettu perehdytys, kiire ja etätyöskentely. Toiminnallisen kehittämistoiminnan tuloksena syntyi perehdytysrunko pääkouluttajille. Perehdytysrunkoon nostettiin uuden työntekijän itseohjautuvuutta ja asiantuntijuutta tukevia kohtia, sillä nämä nousivat esiin heikoimpina osa-alueina perehdytyksen lähtötilanne-kyselyssä.