Hyvinvointialueiden rahavirrat ja maksuvalmiuden hallinta
Kalliola, Mika (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712550
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712550
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli hyvinvointialueiden rahavirrat ja maksuvalmiuden hallinta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa eri hyvinvointialueiden talouden suunnittelusta rahavirtojen ja maksuvalmiuden hallinnan näkökulmasta. Lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin, millaisia tavoitteita hyvinvointialueilla on digitalisaation lisäämiseksi maksuvalmiuden osa-alueella.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisista rahavirroista hyvinvointialueen toiminta muodostuu ja miten niillä hallitaan hyvinvointialueen maksuvalmiutta. Osana maksuvalmiuden hallintaa lähdettiin selvittämään myös suunnitelmia kassaennustejärjestelmälle mahdollisesti rakennettavien taloushallinnon liittymien osalta. Hyvinvointialueiden suunnitelmat ja tavoitteet erosivat paljon toisistaan lähes kaikilla käsitellyillä osa-alueilla.
Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja kyselyä sekä benchmarking-menetelmää. Luonteeltaan opinnäytetyö oli tutkimuksellinen. Osa tutkimukseen osallistuneista hyvinvointialueista halusi pysyä nimettöminä, joten yhteneväisyyden vuoksi kaikki tutkimukseen osallistuneet hyvinvointialueet käsiteltiin tunnistamattomina.
Haastattelujen perusteella hyvinvointialueiden suunnitelmat maksuvalmiuden hallinnan suhteen erosivat paljon toisistaan. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että myös hyvinvointialueiden tavoitteet maksuvalmiuden suhteen poikkesivat toisistaan.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisista rahavirroista hyvinvointialueen toiminta muodostuu ja miten niillä hallitaan hyvinvointialueen maksuvalmiutta. Osana maksuvalmiuden hallintaa lähdettiin selvittämään myös suunnitelmia kassaennustejärjestelmälle mahdollisesti rakennettavien taloushallinnon liittymien osalta. Hyvinvointialueiden suunnitelmat ja tavoitteet erosivat paljon toisistaan lähes kaikilla käsitellyillä osa-alueilla.
Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja kyselyä sekä benchmarking-menetelmää. Luonteeltaan opinnäytetyö oli tutkimuksellinen. Osa tutkimukseen osallistuneista hyvinvointialueista halusi pysyä nimettöminä, joten yhteneväisyyden vuoksi kaikki tutkimukseen osallistuneet hyvinvointialueet käsiteltiin tunnistamattomina.
Haastattelujen perusteella hyvinvointialueiden suunnitelmat maksuvalmiuden hallinnan suhteen erosivat paljon toisistaan. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että myös hyvinvointialueiden tavoitteet maksuvalmiuden suhteen poikkesivat toisistaan.