DustBinder-tuotteen käyttö kaivosalueiden pölynsidonnassa ja teiden stabiloinnissa.
Komulainen, Janne (2022)
Komulainen, Janne
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612289
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612289
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka käsiteltävän kiviaineksen kivilaji ja hienoainespitoisuus vaikuttavat DustBinder-biopolymeerin vaikutukseen ja tehokkuuteen kaivosalueiden ja teiden pölynsidonnassa ja stabiloinnissa. Tutkimukset suoritettiin laboratoriokokeilla, joissa verrattiin kahden eri kivilajin ja kolmen erilaisen rakeisuuskäyrän mukaisia näytteitä. Työ tehtiin Tapojärvi Oy:n ja Destia Oy:n toimeksiannosta. Työn ohjaukseen osallistui myös DustBinder-biopoly meerin kehittäjä, Mfibrils Oy:n Olli Mäentausta.
Tutkimukseen valittiin kaksi mineraalisesti ja kemiallisesti eroavaa kivilajia, joista ensimmäinen
oli yleisesti käytetty graniitti ja toinen pyrokseniitti, joka on ominaisuuksiltaan lähestulkoon graniitin vastakohta. Hienoainespitoisuuden vaikutuksen tutkimista varten suunniteltiin kolme erilaista rakeisuuskäyrää, joiden hienoainespitoisuus oli joko ohjearvon mukainen, ohjearvon alittava tai ohjearvon ylittävä.
Laboratoriokokeita varten kahdesta kivilajista valmistettiin kolmen rakeisuuskäyrän mukaisia pölyävyysnäytteitä ja puristuskappaleita. Puristuskappaleiden puristuslujuus testattiin Kajaanin ammattikorkeakoulun koestuslaitteella. Näytteiden pölyävyyttä tutkittiin suorittamalla puhalluskokeita Tapojärvi Oy:n kehittämällä mobiili-tuulikammiolla. Tulokset dokumentoitiin kirjallisesti ja
kuvallisesti.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, ettei kivilajien eroilla ole suurta vaikutusta DustBinderin pölynsitovuuteen. Hienoainespitoisuudella taas oli havaittavissa selkeä vaikutus DustBinderin tehokkuuteen. Jatkotutkimuksissa tulisikin ottaa huomioon käsiteltävän kiviaineksen
hienoainespitoisuus. Puristuskokeissa pyrokseniittikappaleet kestivät graniittikappaleita paremmin. Mineralogisena syynä tähän voi savimineraalien läsnäolo, joilla on havaittu olevan parantavaa vaikutusta kiviaineksen tiivistymiseen DustBinderin yhteisvaikutuksessa. Pölynsidonnan ja
teiden stabiloinnin kannalta voidaan kuitenkin päätellä kivilajien eroilla ja hienoainespitoisuudella
olevan vaikutusta DustBinderin toimivuuteen.
Tutkimukseen valittiin kaksi mineraalisesti ja kemiallisesti eroavaa kivilajia, joista ensimmäinen
oli yleisesti käytetty graniitti ja toinen pyrokseniitti, joka on ominaisuuksiltaan lähestulkoon graniitin vastakohta. Hienoainespitoisuuden vaikutuksen tutkimista varten suunniteltiin kolme erilaista rakeisuuskäyrää, joiden hienoainespitoisuus oli joko ohjearvon mukainen, ohjearvon alittava tai ohjearvon ylittävä.
Laboratoriokokeita varten kahdesta kivilajista valmistettiin kolmen rakeisuuskäyrän mukaisia pölyävyysnäytteitä ja puristuskappaleita. Puristuskappaleiden puristuslujuus testattiin Kajaanin ammattikorkeakoulun koestuslaitteella. Näytteiden pölyävyyttä tutkittiin suorittamalla puhalluskokeita Tapojärvi Oy:n kehittämällä mobiili-tuulikammiolla. Tulokset dokumentoitiin kirjallisesti ja
kuvallisesti.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, ettei kivilajien eroilla ole suurta vaikutusta DustBinderin pölynsitovuuteen. Hienoainespitoisuudella taas oli havaittavissa selkeä vaikutus DustBinderin tehokkuuteen. Jatkotutkimuksissa tulisikin ottaa huomioon käsiteltävän kiviaineksen
hienoainespitoisuus. Puristuskokeissa pyrokseniittikappaleet kestivät graniittikappaleita paremmin. Mineralogisena syynä tähän voi savimineraalien läsnäolo, joilla on havaittu olevan parantavaa vaikutusta kiviaineksen tiivistymiseen DustBinderin yhteisvaikutuksessa. Pölynsidonnan ja
teiden stabiloinnin kannalta voidaan kuitenkin päätellä kivilajien eroilla ja hienoainespitoisuudella
olevan vaikutusta DustBinderin toimivuuteen.