Harjoitusten suunnitteluprosessin kehittäminen: Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Kajaanin koulutuspaikan ja Puolustusvoimien Kainuun prikaatin välinen yhteistyö
Leskinen, Tero (2022)
Leskinen, Tero
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052712453
Tiivistelmä
Tekijä: Leskinen Tero
Työn nimi: Harjoitusten suunnitteluprosessin kehittäminen: Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Kajaanin koulutuspaikan ja Puolustusvoimien Kainuun prikaatin välinen yhteistyö
Tutkintonimike: Tradenomi (YAMK), Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
Asiasanat: kehittäminen, suunnitteluprosessi, reserviläinen, kyselytutkimus, vapaaehtoinen, maanpuolustus
Tämän opinnäytetyön aiheena on harjoitusten suunnitteluprosessin kehittäminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Kajaanin koulutuspaikan ja Puolustusvoimien Kainuun prikaatin välisessä yhteistyössä. Opinnäytetyö keskittyy MPK:n ja PV:n välisessä yhteistyössä toteutettavan VUOSANKA-harjoituksen suunnitteluprosessin kehittämiseen. Kehittämisesitykset ovat käyttökelpoisia myös muiden harjoitusten suunnittelussa.
Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää MPK:n toimijoille suunnatun internet kyselyn avulla haasteet ja vaikeudet suunnitteluprosessin aikana. Tutkimuskysymyksiä ovat: Millaisia haasteita MPK:n toimijat kokevat toimiessaan eri rooleissa harjoitusten suunnitteluprosessissa? Miten suunnitteluprosessia tulisi kehittää MPK:n toimijoiden sekä PV:n henkilökunnan näkökulmasta? Teoreettinen viitekehys opinnäytetyössä koostuu organisaatioiden välisestä yhteistyöstä sen onnistumisen teorioista, vuorovaikutuksesta, tiimeistä sekä palaverikäytänteiden teorioista. Opinnäytetyö rakentui teoreettisen viitekehyksen sekä MPK:n toimijoille suunnatusta kyselystä saaduista tuloksista. Tutkimusmenetelmiä olivat kysely sekä arkipäivän työhön liittyvät keskustelut toimeksiantajan kanssa.
Tutkimustuloksista voidaan johtopäätöksenä todeta, että suunnitteluprosessin kehittämiselle on ollut tarvetta. Tutkimustulosten perusteella valitut kehitysesitykset on jo käytännön suunnittelutyössä otettu käyttöön. Kyselyn tuloksista on pääteltävissä, että osa vastaajista on tunnistanut kehitystarpeita ja osa taas ei. Tämä voi osaltaan johtua myös MPK:n toimijoiden erilaisista rooleista ja vastuista harjoituksissa.
Kehittämisesityksiä ovat MPK:n toimijoiden osallistaminen suunnitteluprosessiin nykyistä aiemmassa vaiheessa, joka antaa heille nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kurssisisältöihin. Yhteinen työtila Microsoft Teams -sovelluksessa otetaan käyttöön varattujen resurssien tarkastelua varten.
Työn nimi: Harjoitusten suunnitteluprosessin kehittäminen: Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Kajaanin koulutuspaikan ja Puolustusvoimien Kainuun prikaatin välinen yhteistyö
Tutkintonimike: Tradenomi (YAMK), Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
Asiasanat: kehittäminen, suunnitteluprosessi, reserviläinen, kyselytutkimus, vapaaehtoinen, maanpuolustus
Tämän opinnäytetyön aiheena on harjoitusten suunnitteluprosessin kehittäminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Kajaanin koulutuspaikan ja Puolustusvoimien Kainuun prikaatin välisessä yhteistyössä. Opinnäytetyö keskittyy MPK:n ja PV:n välisessä yhteistyössä toteutettavan VUOSANKA-harjoituksen suunnitteluprosessin kehittämiseen. Kehittämisesitykset ovat käyttökelpoisia myös muiden harjoitusten suunnittelussa.
Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää MPK:n toimijoille suunnatun internet kyselyn avulla haasteet ja vaikeudet suunnitteluprosessin aikana. Tutkimuskysymyksiä ovat: Millaisia haasteita MPK:n toimijat kokevat toimiessaan eri rooleissa harjoitusten suunnitteluprosessissa? Miten suunnitteluprosessia tulisi kehittää MPK:n toimijoiden sekä PV:n henkilökunnan näkökulmasta? Teoreettinen viitekehys opinnäytetyössä koostuu organisaatioiden välisestä yhteistyöstä sen onnistumisen teorioista, vuorovaikutuksesta, tiimeistä sekä palaverikäytänteiden teorioista. Opinnäytetyö rakentui teoreettisen viitekehyksen sekä MPK:n toimijoille suunnatusta kyselystä saaduista tuloksista. Tutkimusmenetelmiä olivat kysely sekä arkipäivän työhön liittyvät keskustelut toimeksiantajan kanssa.
Tutkimustuloksista voidaan johtopäätöksenä todeta, että suunnitteluprosessin kehittämiselle on ollut tarvetta. Tutkimustulosten perusteella valitut kehitysesitykset on jo käytännön suunnittelutyössä otettu käyttöön. Kyselyn tuloksista on pääteltävissä, että osa vastaajista on tunnistanut kehitystarpeita ja osa taas ei. Tämä voi osaltaan johtua myös MPK:n toimijoiden erilaisista rooleista ja vastuista harjoituksissa.
Kehittämisesityksiä ovat MPK:n toimijoiden osallistaminen suunnitteluprosessiin nykyistä aiemmassa vaiheessa, joka antaa heille nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kurssisisältöihin. Yhteinen työtila Microsoft Teams -sovelluksessa otetaan käyttöön varattujen resurssien tarkastelua varten.