Toiminnanohjausjärjestelmän toimivuus haltuunoton jälkeen
Salokangas, Sallamaria (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912912
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912912
Tiivistelmä
Kohdeorganisaatio, jolle kehittämistyö tehtiin, oli vuonna 2020 toimintansa aloittanut tilitoimisto. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kohdeorganisaatiolle kehitysehdotuksia uuden toiminnanohjausjärjestelmän toimintoihin ja käyttöön liittyen. Lisäksi tavoitteena oli tehdä muutoksia järjestelmään, sekä sisäisiin ohjeistuksiin. Kohdeorganisaatio on nuori, joten järjestelmän kehitystyössä tuli lisäksi pohdittua uusia toimintamalleja kohdeorganisaation sisäisiin toimintatapoihin. Tavoitteena oli, että toiminnanohjausjärjestelmän käyttö kohdeorganisaatiossa tehostuu ja ylimääräiset työvaiheet karsitaan pois. Tavoitteena oli löytää parhaat käyttötavat, jotka palvelevat kohdeorganisaation koko henkilöstöä.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Työssä tutkittiin kohdeorganisaation tämänhetkistä tilannetta ja luotiin kehittämisehdotuksia toiminnanohjausjärjestelmään käyttöön liittyen. Lisäksi työssä tuotettiin uutta tietoa toimintojen kehittämisen tueksi. Tutkimuksessa oli kuitenkin konstruktiivisen tutkimuksen piirteitä, koska oli olemassa selkeä ongelma. Toiminnanohjausjärjestelmä oli otettu vain pakollisilta osin käyttöön. Ongelmalle haettiin ratkaisu tuottamalla ohjeistusta kohdeorganisaatiolle, sekä tekemällä muutoksia itse järjestelmään. Työstä löytyy myös toimintatutkimuksen piirteitä. Työssä muutettiin käytänteitä ja yritettiin ratkaista yhdessä henkilöstön kanssa ongelmia. Yhdessä pyrittiin löytämään toimintatapoihin liittyviin ongelmiin ratkaisuja, sekä luotiin uutta tietoa. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin ryhmähaastattelua, yksilöhaastattelua, sekä havainnointia. Työssä haastateltiin kohdeorganisaation esimiestä, sekä henkilöstöä.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että toiminnanohjausjärjestelmän tarkastelu oli järkevää haltuunottovaiheen jälkeen. Ohjeistukset laadittiin loppuun, sekä toiminnanohjausjärjestelmän tukena oleva dokumentointityökalua parannettiin huomattavasti. Haastatteluissa tuli ilmi hyviä kehitysehdotuksia järjestelmän käyttöön liittyen, sekä oma havainnointi toi esiin korjaus- ja muutostarpeita.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Työssä tutkittiin kohdeorganisaation tämänhetkistä tilannetta ja luotiin kehittämisehdotuksia toiminnanohjausjärjestelmään käyttöön liittyen. Lisäksi työssä tuotettiin uutta tietoa toimintojen kehittämisen tueksi. Tutkimuksessa oli kuitenkin konstruktiivisen tutkimuksen piirteitä, koska oli olemassa selkeä ongelma. Toiminnanohjausjärjestelmä oli otettu vain pakollisilta osin käyttöön. Ongelmalle haettiin ratkaisu tuottamalla ohjeistusta kohdeorganisaatiolle, sekä tekemällä muutoksia itse järjestelmään. Työstä löytyy myös toimintatutkimuksen piirteitä. Työssä muutettiin käytänteitä ja yritettiin ratkaista yhdessä henkilöstön kanssa ongelmia. Yhdessä pyrittiin löytämään toimintatapoihin liittyviin ongelmiin ratkaisuja, sekä luotiin uutta tietoa. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin ryhmähaastattelua, yksilöhaastattelua, sekä havainnointia. Työssä haastateltiin kohdeorganisaation esimiestä, sekä henkilöstöä.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että toiminnanohjausjärjestelmän tarkastelu oli järkevää haltuunottovaiheen jälkeen. Ohjeistukset laadittiin loppuun, sekä toiminnanohjausjärjestelmän tukena oleva dokumentointityökalua parannettiin huomattavasti. Haastatteluissa tuli ilmi hyviä kehitysehdotuksia järjestelmän käyttöön liittyen, sekä oma havainnointi toi esiin korjaus- ja muutostarpeita.