Digitalisaatiosta apua lain tulkintaan? Asiakasymmärrys kauneudenhoitoalan viranomaisten verkko-oppimisympäristöprojektissa
Hietala, Heidi (2022)
Hietala, Heidi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912905
Tiivistelmä
Hius- ja kauneudenhoitoalalla toimii monimuotoinen ammattilaisten joukko. Perinteisten parturin, kampaajan ja kosmetologin ammattien lisäksi alan toimijoita voivat nykyään olla muun muassa microblading–artistit, ripsi- ja kynsiteknikot sekä esteettiseen ihon- ja kauneudenhoitoon erikoistuneet sairaanhoitajat ja kehonmuokkauspalveluita tai tatuointeja tarjoavat toimijat. Myös kosmetiikkatuotteiden valmistajat ja maahantuojat toimivat samojen lainsäädännön kysymysten parissa. Alan viranomaisvalvonta on jakaantunut useille eri viranomaisille, joista jokainen tarkastelee ja valvoo alaa eri lainsäädännön näkökulmasta. Tarve viranomaisvalvonnan yhteistyön kehittämiselle on koonnut eri viranomaiset yhteen pohtimaan, kuinka ajantasainen tieto saavuttaisi hius- ja kauneudenhoitoalan asiantuntijat ja ammattilaiset.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli asiakasymmärryksen muodostaminen hius- ja kauneudenhoitoalan verkko-oppimisympäristön kehittämisen pohjaksi. Työ on tutkimuksellinen kehittämistyö, joka tuottaa uutta tietoa hius- ja kauneudenhoitoalaa valvoville viranomaisille. Hankitun tiedon pohjalta luodaan tulevaisuudessa viranomaisten yhteinen verkko-oppimisympäristö, jolla pyritään vastaamaan alan toimijoiden lainsäädäntöön ja viranomaissääntelyyn liittyviin tarpeisiin. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.
Tietoperustassa perehdytään asiakasymmärrykseen, asiakaskokemuksen kehittämiseen ja viranomaisviestintään. Digiosallisuus ja saavutettavuus ovat tärkeitä käsitteitä ja teemoja koko työssä. Menetelmälliset valinnat pohjautuvat laadullisen tutkimuksen, palvelumuotoilun ja tutkimuksellisen kehittämistyön teoriaan. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin ryhmä-, pari- ja yksilöhaastatteluja, joihin pyydetyt henkilöt valittiin yhdessä alaa valvovien viranomaisten kanssa. Haastatteluaineisto analysoitiin koodaamisen, teemoittelun ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Haastatteluiden perusteella saatiin tietoa siitä, millaista tietoa alan toimijat viranomaistahoilta tyypillisesti etsivät ja kuinka tieto uudessa oppimisympäristössä kannattaisi ryhmitellä, jotta eri viranomaisten tuottama tieto jäsentyisi ja ryhmittyisi juuri käyttäjänäkökulmasta selkeällä tavalla.
Haastattelun tulokset olivat odotusten mukaisia. Vastauksissa ilmeni, että viranomaisten ja lainsäädäntöjen muodostama kokonaisuus hius- ja kauneudenhoitoalalla koetaan epäselväksi ja että tietoa viranomaisvalvonnasta ja lainsäädännön vaatimuksista etsitään eri paikoista. Tiedon hankkimisen todettiin olevan aikaa vievää ja lainsäädännön tulkinnan haastavaa käytännön tilanteissa. Tulosten perusteella alalle kaivataan selkokielistä, faktaan perustuvaa tietoa, joka on helposti saavutettavissa.
Työn tavoitteena oli luoda visuaalinen tuotos, joka havainnollistaa viranomaisille oppimisympäristön potentiaalisten käyttäjien näkökulmia, toiveita ja tarpeita oppimisympäristön sisällön jäsentelyyn. Haastattelututkimuksella kerätyn tiedon sekä visuaalisen tuotoksen avulla viranomaisten yhteisestä verkko- oppimisympäristöstä on mahdollista kehittää kokonaisuus, joka palvelee hius- ja kauneudenhoitoalan toimijoita käyttäjälähtöisesti.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli asiakasymmärryksen muodostaminen hius- ja kauneudenhoitoalan verkko-oppimisympäristön kehittämisen pohjaksi. Työ on tutkimuksellinen kehittämistyö, joka tuottaa uutta tietoa hius- ja kauneudenhoitoalaa valvoville viranomaisille. Hankitun tiedon pohjalta luodaan tulevaisuudessa viranomaisten yhteinen verkko-oppimisympäristö, jolla pyritään vastaamaan alan toimijoiden lainsäädäntöön ja viranomaissääntelyyn liittyviin tarpeisiin. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.
Tietoperustassa perehdytään asiakasymmärrykseen, asiakaskokemuksen kehittämiseen ja viranomaisviestintään. Digiosallisuus ja saavutettavuus ovat tärkeitä käsitteitä ja teemoja koko työssä. Menetelmälliset valinnat pohjautuvat laadullisen tutkimuksen, palvelumuotoilun ja tutkimuksellisen kehittämistyön teoriaan. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin ryhmä-, pari- ja yksilöhaastatteluja, joihin pyydetyt henkilöt valittiin yhdessä alaa valvovien viranomaisten kanssa. Haastatteluaineisto analysoitiin koodaamisen, teemoittelun ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Haastatteluiden perusteella saatiin tietoa siitä, millaista tietoa alan toimijat viranomaistahoilta tyypillisesti etsivät ja kuinka tieto uudessa oppimisympäristössä kannattaisi ryhmitellä, jotta eri viranomaisten tuottama tieto jäsentyisi ja ryhmittyisi juuri käyttäjänäkökulmasta selkeällä tavalla.
Haastattelun tulokset olivat odotusten mukaisia. Vastauksissa ilmeni, että viranomaisten ja lainsäädäntöjen muodostama kokonaisuus hius- ja kauneudenhoitoalalla koetaan epäselväksi ja että tietoa viranomaisvalvonnasta ja lainsäädännön vaatimuksista etsitään eri paikoista. Tiedon hankkimisen todettiin olevan aikaa vievää ja lainsäädännön tulkinnan haastavaa käytännön tilanteissa. Tulosten perusteella alalle kaivataan selkokielistä, faktaan perustuvaa tietoa, joka on helposti saavutettavissa.
Työn tavoitteena oli luoda visuaalinen tuotos, joka havainnollistaa viranomaisille oppimisympäristön potentiaalisten käyttäjien näkökulmia, toiveita ja tarpeita oppimisympäristön sisällön jäsentelyyn. Haastattelututkimuksella kerätyn tiedon sekä visuaalisen tuotoksen avulla viranomaisten yhteisestä verkko- oppimisympäristöstä on mahdollista kehittää kokonaisuus, joka palvelee hius- ja kauneudenhoitoalan toimijoita käyttäjälähtöisesti.
