Kolmiportaisen oppimisen tuen toimivuus perusopetuksessa
Lientola, Elisa (2022)
Avaa tiedosto
Liite: Oppimisen tuen opasanimaatio
Lataukset:
Lientola, Elisa
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013089
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013089
Tiivistelmä
Kehittämistyön tavoitteena on parantaa esi- ja perusopetuksen kolmiportaisen oppimisen tuen toimivuutta, jotta lapsen oikeus oppia voi toteutua tarkoituksenmukaisella tavalla. Opetusalan ammattijärjestö OAJ on pitkään kantanut huolta opettajien uupumisesta ja lapsen asemasta koulutusjärjestelmästä, kun 2011 lakimuutoksen myötä voimaan tullut oppimisen tuen malli ei toimi.
Kehittämistehtävänä oli tuottaa työkalu OAJ:n käyttöön oppimisen tuen ongelmien korjaamiseen. Sekä OAJ:n omissa, että muissa lakimuutoksen toimeenpanoa koskevissa selvityksissä on todettu, että resurssi ohjaa tuen toteutusta ohi lapsen tarpeen. Lainsäädännön mukaan lapsen tarpeen tulisi olla ratkaiseva. Tietoperustana työlle on toiminut oppimisen tukea ohjaava lainsäädäntö, keskeisimpänä perusopetuslaki (POL 628/2010) sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimus, YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista sekä muu kansainvälinen ihmis- ja perusoikeussääntely ja Suomen perustuslaki (PL 731/1999) ja oikeuskirjallisuus. Lisäksi tilannekuvaa lainsäädännön toimivuudesta on kartutettu perehtymällä toimeenpanoselvityksiin ja tutkimuksiin. Tämän jälkeen kehittämistyössä on haastateltu opettajia, rehtoreita ja erityisopetuksen asiantuntijoita. Kehittämistyössä on tukeuduttu oikeusmuotoilun menetelmiin ja työkaluihin. Yhteiskehittämisessä on hyödynnetty paitsi haastatteluja, visualisointeja keskustelun tukena, myös esilaisia prototyyppejä ja niiden testausta ja eteenpäin-viemistä moniammatillisessa yhteistyössä.
Prosessin myötä keskeiseksi esteeksi oppimisen tuen toimimiselle hahmottui oppimisen tuen seurannan epäselvyys. Oppimisen tuen seurantaan ei ole kunnissa kehitetty järjestelmiä, jotka todella mahdollistaisivat tuen tarpeen, toteutumisen ja vaikuttavuuden seurannan ja tiedon analyysin päätöksenteon tueksi ja resurssien kohdentamiseksi. Seurantaa myös vaikeuttaa se, että kirjaamista alun perinkin ohjaa kunnan ja koulun käytössä olevat tukimuodot ja niiden saatavuus, ei lapsen yksilölliset tarpeet. Lisäksi toteutuminen kirjataan epäselvästi. Taustalla on epäselvyyttä opettajan ja koulutuksen järjestäjän rooleista ja koulutuksen puutetta. Näiden löydösten pohjalta on kehitetty opasvideo OAJ:n käyttöön tuen toimivuuden parantamiseksi. Lisäksi on aloitettu työ, jossa kehitetään ehdotusta paremmin opettajan työtä ja tuen resursseja ohjaavasta oppimisen tuen lomakkeiden järjestelmästä.
Kehittämistehtävänä oli tuottaa työkalu OAJ:n käyttöön oppimisen tuen ongelmien korjaamiseen. Sekä OAJ:n omissa, että muissa lakimuutoksen toimeenpanoa koskevissa selvityksissä on todettu, että resurssi ohjaa tuen toteutusta ohi lapsen tarpeen. Lainsäädännön mukaan lapsen tarpeen tulisi olla ratkaiseva. Tietoperustana työlle on toiminut oppimisen tukea ohjaava lainsäädäntö, keskeisimpänä perusopetuslaki (POL 628/2010) sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimus, YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista sekä muu kansainvälinen ihmis- ja perusoikeussääntely ja Suomen perustuslaki (PL 731/1999) ja oikeuskirjallisuus. Lisäksi tilannekuvaa lainsäädännön toimivuudesta on kartutettu perehtymällä toimeenpanoselvityksiin ja tutkimuksiin. Tämän jälkeen kehittämistyössä on haastateltu opettajia, rehtoreita ja erityisopetuksen asiantuntijoita. Kehittämistyössä on tukeuduttu oikeusmuotoilun menetelmiin ja työkaluihin. Yhteiskehittämisessä on hyödynnetty paitsi haastatteluja, visualisointeja keskustelun tukena, myös esilaisia prototyyppejä ja niiden testausta ja eteenpäin-viemistä moniammatillisessa yhteistyössä.
Prosessin myötä keskeiseksi esteeksi oppimisen tuen toimimiselle hahmottui oppimisen tuen seurannan epäselvyys. Oppimisen tuen seurantaan ei ole kunnissa kehitetty järjestelmiä, jotka todella mahdollistaisivat tuen tarpeen, toteutumisen ja vaikuttavuuden seurannan ja tiedon analyysin päätöksenteon tueksi ja resurssien kohdentamiseksi. Seurantaa myös vaikeuttaa se, että kirjaamista alun perinkin ohjaa kunnan ja koulun käytössä olevat tukimuodot ja niiden saatavuus, ei lapsen yksilölliset tarpeet. Lisäksi toteutuminen kirjataan epäselvästi. Taustalla on epäselvyyttä opettajan ja koulutuksen järjestäjän rooleista ja koulutuksen puutetta. Näiden löydösten pohjalta on kehitetty opasvideo OAJ:n käyttöön tuen toimivuuden parantamiseksi. Lisäksi on aloitettu työ, jossa kehitetään ehdotusta paremmin opettajan työtä ja tuen resursseja ohjaavasta oppimisen tuen lomakkeiden järjestelmästä.