Sairaanhoitajien saattohoitotyön osaamisen kehittämisen tarpeet Kuusamon terveyskeskuksen akuuttiosastolla
Säkkinen, Hanna; Säkkinen, Irina (2022)
Säkkinen, Hanna
Säkkinen, Irina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013266
Tiivistelmä
Sairaanhoitajien toteuttama saattohoitotyö on osa palliatiivista hoitoa. Palliatiivinen hoito on parantumatonta, etenevää sairautta sairastavan potilaan aktiivista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Saattohoito käsittää potilaan viimeiset elinviikot tai päivät. Saattohoitotyössä huomioidaan potilaan lisäksi myös potilaan läheiset. Saattohoitotyö ei keskity pelkästään fysiologisiin tarpeisiin, sillä merkittävä osa saattohoitotyöstä on potilaan ja hänen läheistensä psykososiaalista tukemista. Yleissairaanhoitajan osaamisvaatimukset ja sisällöt määrittelevät mitä jokaisen sairaanhoitajan tulee hallita saattohoitotyössä.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kuusamon kaupungin terveyskeskuksen akuuttiosasto. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa sairaanhoitajien saattohoitotyön osaamisen kehittämisen tarpeista. Opinnäytetyössä tuotetun tiedon avulla toimeksiantaja voi suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä sairaanhoitajien saattohoitotyön osaamisen kehittämiseksi. Tutkimusprosessissa kartoitettiin Kuusamon terveyskeskuksen akuuttiosastolla työskentelevien sairaanhoitajien kokemaa saattohoitotyön osaamisen tasoa ja lisäkoulutuksen tarpeita.
Opinnäytetyön tutkimusprosessi toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Teoriaosuuden pohjalta laadittiin mittariksi kyselylomake, jolla saattohoitotyön eri kokonaisuuksien ja niiden osa-alueiden osaamista mitattiin. Aineiston keruu toteutettiin Webropol-ohjelmalla sähköisen kyselylomakkeen avulla keväällä 2022. Kyselyn kohderyhmänä olivat akuuttiosastolla työskentelevät sairaanhoitajat. Määrällinen aineisto analysoitiin Webropol-ohjelman työkalujen avulla. Avoimen kysymyksen vastaukset analysoitiin luokittelemalla.
Tutkimuksen perusteella osaaminen koettiin keskiarvoltaan heikoimmaksi elämän loppuvaiheen suunnitelman tekemisen kokonaisuudessa. Yksityiskohtaisemmista osa-alueista osaaminen koettiin heikoimmaksi kuoleman puheeksi ottamisen osaamisessa ja eksistentiaalisen kärsimyksen lievittämisen osaamisessa. Eniten lisäkoulutuksen tarvetta koettiin potilaan pelkojen huomioimisen osaamisessa hoitosuunnitelmassa, potilaan ahdistuksen syiden tunnistamisen osaamisessa, kuoleman puheeksi ottamisen osaamisessa, hengenahdistuksen oireiden helpottamisen lääkkeettömien keinojen osaamisessa sekä hoidontarpeen rajausten tunnistamisen osaamisessa. Eniten kehittämisen tarvetta työyhteisön käytänteissä koettiin yhteistyössä lääkärien kanssa.
Vahvinta osaamisen koettiin olevan oireenmukaisen ja inhimillisen saattohoidon toteuttamisen kokonaisuudessa. Silti tässäkin kokonaisuudessa lisäkoulutustarvetta koettiin kaikilla osa-alueilla, mikä kertoo kokonaisuuden tärkeydestä ja sairaanhoitajien halusta pitää tietojaan ja taitojaan ajan tasalla. Jatkotutkimusta ajatellen voisi tutkia tarkemmin esille nousseita saattohoitotyön psykososiaalisen osaamisen tarpeita tai kartoittaa opinnäytetyössä esille tullutta tarvetta kehittää yhteistyötä lääkärien ja moniammatillisen tiimin kanssa saattohoitotyössä.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kuusamon kaupungin terveyskeskuksen akuuttiosasto. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa sairaanhoitajien saattohoitotyön osaamisen kehittämisen tarpeista. Opinnäytetyössä tuotetun tiedon avulla toimeksiantaja voi suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä sairaanhoitajien saattohoitotyön osaamisen kehittämiseksi. Tutkimusprosessissa kartoitettiin Kuusamon terveyskeskuksen akuuttiosastolla työskentelevien sairaanhoitajien kokemaa saattohoitotyön osaamisen tasoa ja lisäkoulutuksen tarpeita.
Opinnäytetyön tutkimusprosessi toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Teoriaosuuden pohjalta laadittiin mittariksi kyselylomake, jolla saattohoitotyön eri kokonaisuuksien ja niiden osa-alueiden osaamista mitattiin. Aineiston keruu toteutettiin Webropol-ohjelmalla sähköisen kyselylomakkeen avulla keväällä 2022. Kyselyn kohderyhmänä olivat akuuttiosastolla työskentelevät sairaanhoitajat. Määrällinen aineisto analysoitiin Webropol-ohjelman työkalujen avulla. Avoimen kysymyksen vastaukset analysoitiin luokittelemalla.
Tutkimuksen perusteella osaaminen koettiin keskiarvoltaan heikoimmaksi elämän loppuvaiheen suunnitelman tekemisen kokonaisuudessa. Yksityiskohtaisemmista osa-alueista osaaminen koettiin heikoimmaksi kuoleman puheeksi ottamisen osaamisessa ja eksistentiaalisen kärsimyksen lievittämisen osaamisessa. Eniten lisäkoulutuksen tarvetta koettiin potilaan pelkojen huomioimisen osaamisessa hoitosuunnitelmassa, potilaan ahdistuksen syiden tunnistamisen osaamisessa, kuoleman puheeksi ottamisen osaamisessa, hengenahdistuksen oireiden helpottamisen lääkkeettömien keinojen osaamisessa sekä hoidontarpeen rajausten tunnistamisen osaamisessa. Eniten kehittämisen tarvetta työyhteisön käytänteissä koettiin yhteistyössä lääkärien kanssa.
Vahvinta osaamisen koettiin olevan oireenmukaisen ja inhimillisen saattohoidon toteuttamisen kokonaisuudessa. Silti tässäkin kokonaisuudessa lisäkoulutustarvetta koettiin kaikilla osa-alueilla, mikä kertoo kokonaisuuden tärkeydestä ja sairaanhoitajien halusta pitää tietojaan ja taitojaan ajan tasalla. Jatkotutkimusta ajatellen voisi tutkia tarkemmin esille nousseita saattohoitotyön psykososiaalisen osaamisen tarpeita tai kartoittaa opinnäytetyössä esille tullutta tarvetta kehittää yhteistyötä lääkärien ja moniammatillisen tiimin kanssa saattohoitotyössä.