Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa huoltajien näkökulmasta
Eloranta, Ella; Hiltunen, Laura (2022)
Eloranta, Ella
Hiltunen, Laura
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013307
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013307
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää huoltajien käsityksiä ja kokemuksia positiivisesta pedagogiikasta varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli selvittää, miten Niinivaaran vuoropäiväkodin huoltajat ymmärtävät positiivisen pedagogiikan varhaiskasvatuksessa, ja kuinka se heille näyttäytyy. Päiväkodin työntekijät voivat hyödyntää tietoa oman toimintansa sekä kasvatusyhteistyön kehittämisessä.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä ja tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä lomakehaastattelulla. Lomakehaastattelussa laadullisten kysymysten tukena hyödynnettiin myös määrällisiä kysymyksiä. Linkki lomakehaastatteluun toimitettiin Daisy-palvelun kautta 3–6-vuotiaiden lasten huoltajille. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia mukaillen.
Opinnäytetyön tulosten mukaan huoltajat ymmärtävät keskeiset positiivisen pedagogiikan osa-alueet. Lisäksi tulokset osoittavat, että positiivinen pedagogiikka näyttäytyy huoltajille selkeästi eri viestintäkanavien ja varhaiskasvattajien toimintamallien kautta. Kehittämisideana voisi luoda huoltajille oppaan positiivisen pedagogiikan keskeisimmistä osa-alueista ja menetelmistä varhaiskasvatuksessa. Lisäksi varhaiskasvattajille voitaisiin järjestää työpajatoimintaa positiivisesta pedagogiikasta kasvatusyhteistyössä. Jatkotutkimusideana voisi olla luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen päiväkodissa.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä ja tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä lomakehaastattelulla. Lomakehaastattelussa laadullisten kysymysten tukena hyödynnettiin myös määrällisiä kysymyksiä. Linkki lomakehaastatteluun toimitettiin Daisy-palvelun kautta 3–6-vuotiaiden lasten huoltajille. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia mukaillen.
Opinnäytetyön tulosten mukaan huoltajat ymmärtävät keskeiset positiivisen pedagogiikan osa-alueet. Lisäksi tulokset osoittavat, että positiivinen pedagogiikka näyttäytyy huoltajille selkeästi eri viestintäkanavien ja varhaiskasvattajien toimintamallien kautta. Kehittämisideana voisi luoda huoltajille oppaan positiivisen pedagogiikan keskeisimmistä osa-alueista ja menetelmistä varhaiskasvatuksessa. Lisäksi varhaiskasvattajille voitaisiin järjestää työpajatoimintaa positiivisesta pedagogiikasta kasvatusyhteistyössä. Jatkotutkimusideana voisi olla luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja tukeminen päiväkodissa.