Halloween-ilmiön hyödyntäminen sijoitusstrategiana Russell 2000 indeksisijoituksessa
Soini, Mikael (2022)
Soini, Mikael
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113624
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113624
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, ilmeneekö Halloween-ilmiö Russell 2 000 -indeksissä. Russell 2 000 -indeksi on Yhdysvaltojen pienten yhtiöiden osakkeista koostuva indeksi. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko mahdollista saavuttaa parempaa tuottoa myymällä osakkeet huhtikuun viimeisenä päivänä ja ostamalla ne takaisin marraskuun ensimmäisenä päivänä kuin perinteisellä osta ja pidä -strategialla. Touko- ja lokakuun välisenä aikana pääomat pidettiin riskittömässä korossa. Halloween-ilmiö on sijoitusmarkkinoiden ajoitukseen perustuva strategia, jonka lähtökohtana on oletus, että osakkeet kehittyvät paremmin 1.11–30.4 välisenä aikana kuin 1.5–31.10 välisenä aikana.
Tutkielma jakautuu teoriaosuuteen ja empiiriseen osuuteen, jossa tutkitaan Halloween-ilmiön käyttöä sijoitusstrategiana Russell 2000 -indeksiin sijoittamisessa. Teoriaosuus pohjautuu rahoituksen perusteoriaan. Teoriaosuudessa käsiteltiin Faman (1970) tehokkaita markkinoita ja satunnaiskulun mallia ja Markowitzin (1952) portfolioteoriaa sekä arvopaperien hinnoittelua. Teoriaosuus sisältää myös yleisimmät kalenterianomaliat sekä kuusi aikaisempaa tutkimusta Halloween-ilmiöstä.
Tutkimus on rajattu koskemaan Russell 2000 -indeksiä ajanjaksolla 1.11.2001-30.4.2021. Tutkimuksen tavoitteena on verrata aineiston tuottoja talvikaudelta 1.11–30.4 ja kesäkaudelta 1.5–31.10 ja selvittää, ovatko talvikaudella saadut tuotot tilastollisesti merkitseviä. Testit tehtiin käyttämällä Mann Whitneyn U-testiä ja t-testiä.
T-testin tulokset osoittivat, että talvikauden tuotot olivat keskimäärin paremmat. Keskihajonta eli riski on lähes sama sekä talvella, että kesällä. Kun verrataan talvikauden tuottoja pelkkiin kesäkauden tuottoihin, talvikauden tuotot ovat huomattavasti paremmat kuin kesäkauden tuotot tutkimusajanjakson aikana. T-testin p-arvo ylitti tässä tutkimuksessa 5 prosentin merkitsevyystason, samoin Mann-Whitneyn U-testin p-arvo ylitti 5 prosentin merkitsevyystason. Tämän tutkimuksen tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Molemmissa testeissä H0-nollahypoteesi säilyy ennallaan.
Tutkielma jakautuu teoriaosuuteen ja empiiriseen osuuteen, jossa tutkitaan Halloween-ilmiön käyttöä sijoitusstrategiana Russell 2000 -indeksiin sijoittamisessa. Teoriaosuus pohjautuu rahoituksen perusteoriaan. Teoriaosuudessa käsiteltiin Faman (1970) tehokkaita markkinoita ja satunnaiskulun mallia ja Markowitzin (1952) portfolioteoriaa sekä arvopaperien hinnoittelua. Teoriaosuus sisältää myös yleisimmät kalenterianomaliat sekä kuusi aikaisempaa tutkimusta Halloween-ilmiöstä.
Tutkimus on rajattu koskemaan Russell 2000 -indeksiä ajanjaksolla 1.11.2001-30.4.2021. Tutkimuksen tavoitteena on verrata aineiston tuottoja talvikaudelta 1.11–30.4 ja kesäkaudelta 1.5–31.10 ja selvittää, ovatko talvikaudella saadut tuotot tilastollisesti merkitseviä. Testit tehtiin käyttämällä Mann Whitneyn U-testiä ja t-testiä.
T-testin tulokset osoittivat, että talvikauden tuotot olivat keskimäärin paremmat. Keskihajonta eli riski on lähes sama sekä talvella, että kesällä. Kun verrataan talvikauden tuottoja pelkkiin kesäkauden tuottoihin, talvikauden tuotot ovat huomattavasti paremmat kuin kesäkauden tuotot tutkimusajanjakson aikana. T-testin p-arvo ylitti tässä tutkimuksessa 5 prosentin merkitsevyystason, samoin Mann-Whitneyn U-testin p-arvo ylitti 5 prosentin merkitsevyystason. Tämän tutkimuksen tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Molemmissa testeissä H0-nollahypoteesi säilyy ennallaan.