Työhyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpito ja kehittäminen Rikosseuraamuslaitoksessa : työkykyvastaavien jalkauttaminen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkimuksellista yhteiskehittämistä avuksi käyttäen tukea ja kehittää Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnan työkykyä ja laajemmin työhyvinvointia. Tarkoitus oli pilotoida työkykyvastaavan rooli jokaisen Rikosseuraamuslaitoksen yksikön tueksi. Opinnäytetyö liittyi osana laajempaan työhyvinvoinnin kehittämisryhmän toimintaan ja edisti näin ollen Rikosseuraamuslaitoksen vuoden 2022 tulostavoitetta työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemista ja kehittämistä koskien.

Työkykyvastaavia oli otettu käyttöön myös muissa organisaatioissa, joiden kokemuksia voitiin myös Rikosseuraamuslaitoksen jalkauttamissuunnitelmassa hyödyntää benchmarking-menetelmän avulla. Sen avulla saatua aineistoa voitiin jalostaa juuri Rikosseuraamuslaitoksen tarpeisiin laadullisella tutkimuksella avainhenkilöiden teemahaastatteluin. Tutkimustulosten pohjalta voitiin opinnäytetyön valmistumisen jälkeen suunnitella työkykyvastaavien perehdyttämissuunnitelma, -materiaali sekä konkreettisten toimenpiteiden työkalupakki.

Rikosseuraamuslaitoksen tulostavoitteisiinkin kirjattu kehittämistarve oli olemassa ja tutkimuskysymykseksi muotoutui, miten työkykyvastaavien jalkauttaminen toteutetaan Rikosseuraamuslaitoksessa mahdollisimman laadukkaasti. Yhteiskehittämisessä on muistettava se, että kehittämistyöhön osallistujat ovat yhteisen asian äärellä ja pyrkivät toimimaan yhteisen hyvän kasvattamiseksi. Myös osallistaminen oli opinnäytetyön tekijän näkemyksen mukaan tärkeä näkökulma opinnäytetyön kehittämistyössä.

Opinnäytetyössä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen jälkimmäisen, ja jalkauttamisen kannalta jopa tärkeämmän osan, muodostivat tutkimuksen haastattelut. Rikosseuraamusalan ammattilaisten ääni työkykyvastaavien jalkauttamista koskien tuli saada kuuluviin. Tutkimusmateriaali analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Laadukkaalla työhyvinvoinnin kehittämistyöllä ja voimavaraistavalla johtamisella voidaan tukea olennaisesti organisaation henkilöstön työkykyä. Työhyvinvointi on nähtävä laajana kokonaisuutena, johon sisältyvät sekä yksilön kokemus omasta työkyvystään että hänen resilienssinsä eli yksilölliset voimvaransa palautua työn aiheuttamasta kuormituksesta. Työkykyvastaavien jalkauttaminen Rikosseuraamuslaitokseen on suunniteltava yksityiskohtaisesti ja siihen on varattava sekä aikaa että resursseja. Työhyvinvointiin investoidut varat tuottavat kuitenkin moninkertaisen taloudellisen hyödyn organisaatiolle.