Työhyvinvoinnin johtaminen kerätyn tiedon avulla : case Koulutuskuntayhtymä
Ahola, Paula (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053113441
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä aiheena on työhyvinvoinnin johtaminen kerätyn tiedon avulla. Organisaatioissa ollaan jo hyvin pitkällä siinä, että ymmärretään työhyvinvoinnin johtamisen hyödyt strategiatasolla. Organisaatioissa työhyvinvoinnin johtamiseen käytetään isoja summia rahaa ja johdot teettävät muun muassa työhyvinvointikyselyitä saadakseen viitteitä siitä, miten henkilöstö voi. Lisäksi on paljon muitakin keinoja selvittää henkilöstön hyvinvointia kuin työhyvinvointikyselyt. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan myös niitä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on vastata kysymykseen, miten henkilöstöltä kerättyä tietoa käytetään osana työhyvinvoinnin johtamista strategiatasolla ja lähiesihenkilötasolla. Tavoitteena on kartoittaa, onko koulutuskuntayhtymällä tarvetta toimintamallille tai prosessikuvaukselle, jota voitaisiin hyödyntää työhyvinvoinnista saatujen tietojen käsittelyssä ja pystyvätkö esihenkilöt hyödyntämään kerättyä tietoa osana omien alaisten työhyvinvoinnin johtamista. Lisäksi tarkoituksena on kartoittaa, miten esihenkilöt kokevat tiedon kulkemisen organisaatiotasolta toiselle ja kokevatko he, että heillä on tarvittava resurssi reagoida saatuun tietoon.
Tätä laadullista tutkimustapaa käyttävässä tutkimuksessa, teemahaastatteluja on analysoitu teemoittelemalla ja johtopäätöksessä on selvää, että kohteena olevat esihenkilöt ovat tyytymättömiä saadun tiedon laatuun ja määrään sekä saamaansa tukeen ylemmiltä organisaatiotasolla toimivilta tahoilta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on vastata kysymykseen, miten henkilöstöltä kerättyä tietoa käytetään osana työhyvinvoinnin johtamista strategiatasolla ja lähiesihenkilötasolla. Tavoitteena on kartoittaa, onko koulutuskuntayhtymällä tarvetta toimintamallille tai prosessikuvaukselle, jota voitaisiin hyödyntää työhyvinvoinnista saatujen tietojen käsittelyssä ja pystyvätkö esihenkilöt hyödyntämään kerättyä tietoa osana omien alaisten työhyvinvoinnin johtamista. Lisäksi tarkoituksena on kartoittaa, miten esihenkilöt kokevat tiedon kulkemisen organisaatiotasolta toiselle ja kokevatko he, että heillä on tarvittava resurssi reagoida saatuun tietoon.
Tätä laadullista tutkimustapaa käyttävässä tutkimuksessa, teemahaastatteluja on analysoitu teemoittelemalla ja johtopäätöksessä on selvää, että kohteena olevat esihenkilöt ovat tyytymättömiä saadun tiedon laatuun ja määrään sekä saamaansa tukeen ylemmiltä organisaatiotasolla toimivilta tahoilta.