Vähän liikkuvien korkeakouluopiskelijoiden liikuntapalveluiden kehittäminen Oulun korkeakoululiikunnassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa vähän liikkuvien korkeakouluopiskelijoiden käsityksiä ja ajatuksia liikkumisesta. Työn tavoitteena oli saada tietoa vähän liikkuvien korkeakouluopiskelijoiden liikuntakäyttäytymisestä, jonka avulla voidaan kehittää Oulun korkeakoululiikunnan liikuntapalveluja vastaamaan vähän liikkuvien korkeakouluopiskelijoiden liikkumistarpeita. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Oulun korkeakoululiikunta, joka tarjoaa liikunta- ja hyvinvointipalveluita Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston opiskelijoille sekä henkilökunnalle.

Uusimman valtakunnallisen korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan 50 % korkeakouluopiskelijoista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Opinnäytetyöllä halutaan vastata liian vähäisen liikkumisen ongelmaan selvittämällä vähän liikkuvien korkeakouluopiskelijoiden ajatuksia ja käsityksiä liikkumisesta. Kirjallisuusosiossa tarkastellaan liikunnan terveysvaikutuksia, liikkumisen- ja korkeakoululiikunnan suosituksia, terveys- ja liikuntakäyttäytymistä, motivaatiota, matalan kynnyksen liikuntaa, COVID19 -viruspandemian vaikutusta opiskelijan hyvinvointiin ja Oulun korkeakoululiikuntaa.

Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Opinnäytetyöhön rekrytoitiin 5 vapaaehtoista vähän liikkuvaa korkeakouluopiskelijaa Oulun yliopistosta ja Oulun ammattikorkeakoulusta. Kohderyhmän rajauksessa määriteltiin vähän liikkuva korkeakouluopiskelija opiskelijana, joka ei täytä liikkumisen suosituksia. Yksilöhaastattelut toteutettiin etähaastatteluina helmikuussa 2022 ja aineisto käsiteltiin sisällönanalyysillä.

Tutkimustulokset osoittavat, että vähän liikkuvat korkeakouluopiskelijat omaavat niin positiivisia kuin negatiivia aiempia kokemuksia liikkumisesta, jotka voivat vaikuttaa liikuntatottumuksiin tänä päivänä. Positiivisia liikkumiskokemuksia oli koettu niin ryhmä kuin yksilöliikunnassa sekä niin ohjatussa kuin omaehtoisessa liikkumisessa. Osa tutkittavista oli kokenut liikkumishistoriassaan negatiivisia kokemuksia koululiikunnasta. Haasteita liikkumisen aloittamiselle olivat motivaation ja ajan puute, sairaudet, kiputilat, COVID19 -pandemia, liikkumisen korkea aloituskynnys, liikuntamahdollisuuksien tiedottamisen puute ja taloudelliset syyt. Osa tutkittavista ei kokenut liikkumista tässä hetkessä tarpeeksi mielekkäänä tai motivoivana, jotta liikkuisi aktiivisesti. Syynä liian vähäiselle liikkumiselle oli myös se, ettei mielekästä liikkumismuotoa ollut vielä löytynyt. Liikkumisen ja istumisen tauottamisen vaikutukset olivat tutkittavien tiedossa ja terveyden ylläpitäminen kiinnosti. Tukea liikkumisen mahdollistamiseen korkeakoululta toivottiin liikuntamahdollisuuksien tarjoamisella sekä opiskelijaystävällisellä hintapolitiikalla.

Oulun korkeakoululiikunnan liikuntapalveluiden kehittämisen näkökulmasta vähän liikkuville korkeakouluopiskelijoille tulisi tarjota kohderyhmän kannalta tarkoituksenmukaisia ohjattuja ja omaehtoisia liikuntapalveluja. Markkinointia tulisi tehostaa erityisesti lukukausien alussa, jotta palvelut tavoittaisivat uuden opiskelijapotentiaalin.