Kommunikaatiokeinot vieraskielisen asiakkaan potilasohjauksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia kommunikaatiokeinoja on käytettävissä vieraskielisen asiakkaan potilasohjauksessa suomalaisessa terveydenhuollossa, silloin kun ei ole mahdollisuutta käyttää tulkkia. Tavoitteena oli tehdä kartoitus erilaisista vieraskielisen asiakkaan potilasohjauksen kommunikaatiokeinoista, joita on käytettävissä suomalaisessa terveydenhuollossa ja esitellä ne tuloksissa. Tämän opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä olivat vieraskieliset asiakkaat terveydenhuollossa, vieraskielisen asiakkaan potilasohjaus ja sen haasteet, vieraskielisen asiakkaan ohjauksen ja kommunikoinnin keinot sekä tulkkitoiminta.

Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisen kirjallisuuskatsauksen vaiheiden mukaisesti. Ensin määriteltiin tutkimustehtävä ja tutkimuskysymys. Tiedonhaku toteutettiin PCC-menetelmällä luoduilla hakusanoilla eri hakukoneilla. Aineiston valinta tehtiin mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella. Samantyyppistä aineistoa löytyi paljon joistakin ohjauksen ja kommunikoinnin keinoista, jonka takia niistä valittiin yksi aineisto esittelyyn edustamaan tämän tyyppistä keinoa. Analyysia ja synteesiä ei tehty kirjallisuuskatsauksen tieteellisiä periaatteita mukaillen vaan niitä sovellettiin. Kirjallisuuskatsauksen kaikki vaiheet raportoitiin tarkasti.

Opinnäytetyön tulokset lajiteltiin kolmeen kategoriaan, jotka ovat 1. Kirjallisen potilasohjauksen keinot, 2. Audiovisuaalisen potilasohjauksen keinot ja 3. Suullisen potilasohjauksen keinot. Kirjallisen potilasohjauksen keinot sisältävät eri kielille ja selkokielelle käännettyjä tulostettavia oppaita ja ohjeita. Audiovisuaalisen potilasohjauksen keinot sisältävät vieraskielisen asiakkaan kommunikoinnin ja ohjauksen tukemiseen käytettäviä keinoja, kuten eri kielille käännettyjä videoita ja internetsivustoja sekä mobiilisovelluksia. Audiovisuaalisten keinojen käyttöön tarvitaan tietokonetta tai mobiililaitetta sekä internetyhteyttä. Suullisen potilasohjauksen keinot sisältävät tulostettavia puhetta tukevia ja korvaavia apuvälineitä, joita ovat kuvakommunikaatio materiaalit ja terveyssanastot.

Tuloksiin koottua tietoa voi hyödyntää uusien kommunikaatiokeinojen kehittämisessä. Esimerkiksi audiovisuaalisia potilasohjauksen keinoja ei ole vielä kovin paljon käytössä, vaikka nykyajan teknologia niitä mahdollistaisi. Terveydenhuollon yksiköiden tietoisuutta Papunetin ja Kuvakom – mobiilisovelluksen tarjoamista kuvamateriaalien hyödyntämisestä kannattaisi lisätä. Eri kielille käännetyt oppaat ja ohjeet sekä videomateriaali ja internetsivustot mahdollistavat tiedon antamisen vieraskielisille asiakkaille. Keskeisenä huomiona nousi esiin, että vieraskielisille suunniteltuja kommunikaatiokeinoja on melko laajalti tarjolla. Silti niitä olisi mahdollista edelleen kehittää käyttäjäystävällisemmiksi hyödyntämällä erityisesti nykytekniikan mahdollistamia audiovisuaalisia potilasohjauksen keinoja. Lisäksi kirjallisessa ja osin audiovisuaalisessa potilasohjauksessa tulisi lisätä kielivalikoimaa ja tuottaa niitä laajemmin erilaisista terveyteen liittyvistä asioista.