Alueomistajan ja tuoteomistajan välisen yhteistyön kehittäminen

Abstract

Accountor Finago Oy:n ohjelmistopuolen tuotekehityksessä on muutettu henkilöiden toimenkuvien vastuualueita vuoden 2019 lopulla. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää tähän opinnäytetyöhön rajattujen toimenkuvien haltijoiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena oli luoda malli, jolla toimeksiantaja voisi kehittää yhteistyötä myös muilla tuotekehityksen alueilla.

Kehittämistehtävään valittujen toimenkuvien haltijat olivat ohjelmistokehityksen alueomistaja ja tuoteomistajat. Nämä henkilöt vastaavat ohjelmistoon kehitettävistä ominaisuuksista ja ohjaavat tuotekehityksen tiimejä varsinaisessa ohjelmistokehityksen toteuttamisessa. Tietoperustassa käydään tarkemmin läpi ketterää kehittämistä, scrum-toimintamallia ja työpajoja yhteistyön kehittämisen välineenä.

Varsinainen opinnäytetyön kehittämistyö toteutettiin työpajojen avulla ja niistä valittiin kaiken kaikkiaan yhdeksän konkreettista kehittämiskohdetta. Nämä olivat keskinäisen kommunikaation parantaminen, tulevien projektien suunnittelu yhteistyössä, yhteistyön priorisointi, tulevien töiden suunnittelu projektitasoa syvällisemmin, alueen tikettien tehokkaampi priorisointi ja käsittely yhdessä, tiimien resurssien käytettävyyden tarkempi määrittely, suoran kommunikaation lisääminen, alueomistajalta tulevien tikettien parempi priorisointi ja alueomistajan kattavampi hyödyntäminen tuoteomistajien päätöksenteon tukena. Kaikkia työpajoja yhdisti se, että merkittävimmät kehittämiskohteet liittyivät kommunikaation ja tiedonkulun parantamiseen ja yhteistyön priorisointiin.

Näille edellä mainituille kehittämiskohteille määriteltiin työpajoissa toimenpiteet, joilla yhteistyön kehittämistä haluttiin viedä eteenpäin. Keskeisimmät toimenpiteet kehittämiskohteille olivat yhteisten palaverien lisääminen, keskinäisen kommunikaation lisääminen ja yhteisen tekemisen tietoinen priorisointi alueomistajan ja tuoteomistajien kesken. Työpajoja järjestettiin kolme ja kahden jälkimmäisen työpajan yhteydessä arviotiin osallistujien kesken aiempien työpajojen kehittämiskohteiden tilannetta ja valittujen toimenpiteiden toimivuutta.

Työpajojen jälkeen kaikilta osallistujilta kerättiin lisäksi palaute, jossa haluttiin kartoittaa kehittämistyön onnistumista kokonaisuudessaan. Palautteen mukaan yhteistyön koettiin parantuneen merkittävästi tehtyjen toimenpiteiden avulla ja niistä saatiin selkeää apua asioiden hoitamiseen yhdessä. Työpajat koettiin tehokkaaksi tavaksi edistää yhteistyötä, ja niihin osallistuneet henkilöt kokivat päässeensä aktiivisesti osalliseksi kehittämistyöhön. Toimenpiteet nähtiin hyödyllisinä ja tämän opinnäytetyön valmistumisen jälkeen yhteistyön kehittämistä halutaan jatkaa yhteistyössä näiden kahden toimenkuvan välillä. Johtopäätöksenä voidaan todeta työpajojen olevan hyvä keino yhteistyön kehittämiseen ja tämän opinnäytetyön kehittämistoimien olleen onnistuneita. Työpajoja voidaan näin ollen hyödyntää toimeksiantajan muidenkin alueiden yhteistyön kehittämisessä ja niiden sisältöä voi joustavasti muuttaa kunkin kehittämistarpeen mukaiseksi. Kolmen työpajan mallilla saadaan toteutettua sekä itse kehittämistyö, että sen tulosten osittainen seuranta.