Jäykkä, byrokraattinen ja konservatiivinen vai moderni, raikas ja inhimillinen? – Työnantajakuva ja työntekijäkokemus valtiovarainministeriössä
Rantanen, Anniina (2022)
Rantanen, Anniina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214797
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantona oli tutkia valtiovarainministeriön työnantajakuvaa ja vetovoimaisuutta työnantajana asiantuntijatasolla. Opinnäytetyön tavoitteina oli selvittää, miten valtiovarainministeriön ulkoinen työnantajakuva ja työntekijäkokemus kohtaavat ja miten valtiovarainministeriön työnantajakuvaa ja työntekijäkokemusta voidaan kehittää. Tutkimus on ajankohtainen laajasti vaikuttavan, muun muassa suurten ikäluokkien eläköitymisen sekä teknologiamurroksen aiheuttaman osaajapulan takia, jonka keskellä työnantajat kilpailevat työntekijöistä työnantajakuvan ja työntekijäkokemuksen kehittämisen avulla.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee työnantajakuvaa ja sen vetovoimaisuuden vahvistamista erityisesti ulkoisen työnantajakuvan näkökulmasta. Toisena pääteemana käsitellään työntekijäkokemusta, sen osatekijöitä ja kehittämistä. Työnantajakuvaa ja työntekijäkokemusta käsitellään läpi teoriaosuuden myös valtionhallinnon näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena kevään 2022 aikana ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Kohderyhmäksi valittiin kolmen kuukauden sisällä valtiovarainministeriössä viran tai virkasuhteensa aloittaneet asiantuntijatehtävissä työskentelevät virkamiehet. Lopullinen otanta koostui kahdestatoista asiantuntijasta, jotka olivat työskennelleet valtiovarainministeriössä kahdesta viikosta vajaaseen viiteen kuukauteen. Teemahaastatteluissa käytiin läpi kolme pääteemaa: työnantajakuva ennen virkasuhteen alkua, työntekijäkokemus virkasuhteen alettua sekä työntekijäkokemuksen ja työnantajakuvan kehittäminen.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että valtiovarainministeriön työnantajakuva koetaan yleisesti ottaen arvostettuna, arvovaltaisena ja asiantuntevana. Vetovoimaisuutta heikentäväksi tekijäksi osoittautui haastattelujen perusteella kuitenkin työnantajakuvan luoma mielikuva rajatusta kohderyhmästä liittyen asiantuntijarekrytointeihin. Mielikuvat peilautuvat osittain negatiivisina uskomuksina liittyen todennäköisyyksiin työllistyä valtiovarainministeriöön ja sitä kautta mahdollisena kynnyksenä hakeutua valtiovarainministeriöön töihin. Tutkimuksen perusteella valtiovarainministeriön työnantajakuva ja työntekijäkokemus eivät täysin kohtaa toisiaan. Valtiovarainministeriö koettiin työnantajana kuvattuja ennakkoluuloja ja stereotypioita joustavampana, modernimpana ja raikkaampana organisaationa. Työntekijäkokemuksen osalta tutkimuksesta nousi esiin tarve vahvistaa ja selkeyttää valtiovarainministeriön yhteistä kulttuuria sekä lisätä vuorovaikutusta organisaation sisäisesti. Keskeisimmät tutkimuksen tuottamat kehitysehdotukset liittyivät rekrytointi- ja työnantajakuvaviestinnän monipuolistamiseen sekä organisaatiokulttuurin selkeyttämiseen ja käytäntöjen vahvistamiseen työn arjessa. Tutkimus tuotti kehitysehdotuksia myös liittyen rekrytointiprosessin selkeyttämiseen ja siitä viestimiseen sekä perehdytysprosessiin erityisesti sosiaalisen perehdyttämisen näkökulmasta. Jatkotutkimuskohteeksi tämän opinnäytetyön pohjalta nousi työnantajakuvan ja työntekijäkokemuksen tarkasteleminen tarkemmin valtiovarainministeriön sisällä osastokohtaisesti.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee työnantajakuvaa ja sen vetovoimaisuuden vahvistamista erityisesti ulkoisen työnantajakuvan näkökulmasta. Toisena pääteemana käsitellään työntekijäkokemusta, sen osatekijöitä ja kehittämistä. Työnantajakuvaa ja työntekijäkokemusta käsitellään läpi teoriaosuuden myös valtionhallinnon näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena kevään 2022 aikana ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Kohderyhmäksi valittiin kolmen kuukauden sisällä valtiovarainministeriössä viran tai virkasuhteensa aloittaneet asiantuntijatehtävissä työskentelevät virkamiehet. Lopullinen otanta koostui kahdestatoista asiantuntijasta, jotka olivat työskennelleet valtiovarainministeriössä kahdesta viikosta vajaaseen viiteen kuukauteen. Teemahaastatteluissa käytiin läpi kolme pääteemaa: työnantajakuva ennen virkasuhteen alkua, työntekijäkokemus virkasuhteen alettua sekä työntekijäkokemuksen ja työnantajakuvan kehittäminen.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että valtiovarainministeriön työnantajakuva koetaan yleisesti ottaen arvostettuna, arvovaltaisena ja asiantuntevana. Vetovoimaisuutta heikentäväksi tekijäksi osoittautui haastattelujen perusteella kuitenkin työnantajakuvan luoma mielikuva rajatusta kohderyhmästä liittyen asiantuntijarekrytointeihin. Mielikuvat peilautuvat osittain negatiivisina uskomuksina liittyen todennäköisyyksiin työllistyä valtiovarainministeriöön ja sitä kautta mahdollisena kynnyksenä hakeutua valtiovarainministeriöön töihin. Tutkimuksen perusteella valtiovarainministeriön työnantajakuva ja työntekijäkokemus eivät täysin kohtaa toisiaan. Valtiovarainministeriö koettiin työnantajana kuvattuja ennakkoluuloja ja stereotypioita joustavampana, modernimpana ja raikkaampana organisaationa. Työntekijäkokemuksen osalta tutkimuksesta nousi esiin tarve vahvistaa ja selkeyttää valtiovarainministeriön yhteistä kulttuuria sekä lisätä vuorovaikutusta organisaation sisäisesti. Keskeisimmät tutkimuksen tuottamat kehitysehdotukset liittyivät rekrytointi- ja työnantajakuvaviestinnän monipuolistamiseen sekä organisaatiokulttuurin selkeyttämiseen ja käytäntöjen vahvistamiseen työn arjessa. Tutkimus tuotti kehitysehdotuksia myös liittyen rekrytointiprosessin selkeyttämiseen ja siitä viestimiseen sekä perehdytysprosessiin erityisesti sosiaalisen perehdyttämisen näkökulmasta. Jatkotutkimuskohteeksi tämän opinnäytetyön pohjalta nousi työnantajakuvan ja työntekijäkokemuksen tarkasteleminen tarkemmin valtiovarainministeriön sisällä osastokohtaisesti.