Palkkatukityöllistämisen palautteen kerääminen Hämeen TE-toimistossa
Saarinen, Elina (2022)
Saarinen, Elina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214906
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214906
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Hämeen TE-toimistoon toimintatapa, jonka avulla palkkatukityöjaksoilta saadaan kerättyä tietoa työllistettyjen jatkopolkujen suunnittelun tueksi. Tavoite oli lisätä TE-toimiston asiantuntijoiden mahdollisuuksia tunnistaa työnhakijoiden osaamisen puutteita, joihin vaikuttamalla voidaan lisätä heidän valmiuksiaan avoimille työmarkkinoille työllistymiseen.
Tietoperustassa korostui välityömarkkinoille työllistyvien henkilöiden tyypilliset tarpeet, jotka liittyivät osaamiseen, voimavaroihin ja työmarkkinoilla toimimiseen. Työllistettyjen tarpeiden tunnistamisen todettiin liittyvän TE-toimiston tehokkaaseen resurssien käyttöön. Havaittiin, että on kannattavaa kohdentaa resursseja työnhakijoihin, jotka työllistyvät TE-toimiston tarjoamien palvelujen avulla. Aidoissa työympäristöissä tehtyjen havaintojen huomattiin olevan hyödyllisiä jatkosuunnitelmien kannalta.
Kehittämismenetelmänä oli benchmarking. Vertailukohteena olivat Uudenmaan ja Pohjois-Savon TE-toimistojen sekä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen käyttämät palkkatukityöllistämisen palautelomakkeet. Niitä analysoitiin tietoperustaan reflektoiden ja niistä poimittiin olennaisimmat kohdat Hämeen TE-toimiston vastaavaan lomakkeeseen.
Opinnäytetyön osana valmistui Hämeen TE-toimiston palkkatukityöllistämisen palautekysely, joka tallennetaan sähköiseen kysely- ja raportointityökalu Webropoliin. Kyselyä ehdotettiin käytettäväksi mahdollisuuksien mukaan palautekeskustelun pohjana, jolloin palautteen antamiseen saadaan yhdistettyä työnantajan tapaaminen ja työllistymissuunnitelman laatiminen työllistetyn kanssa. Työnantajien palvelua korostettiin Hämeen TE-toimiston strategisena painopisteenä ja palkkatukityöllistämisen loppuvaihetta luontevana yhteydenpidon tiivistämisen kohtana. Palkkatukityöllistämisjaksoja ei haluta jättää irrallisiksi vaan ne halutaan sitoa ehyiksi ja vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi muiden palvelujen kanssa.
Tietoperustassa korostui välityömarkkinoille työllistyvien henkilöiden tyypilliset tarpeet, jotka liittyivät osaamiseen, voimavaroihin ja työmarkkinoilla toimimiseen. Työllistettyjen tarpeiden tunnistamisen todettiin liittyvän TE-toimiston tehokkaaseen resurssien käyttöön. Havaittiin, että on kannattavaa kohdentaa resursseja työnhakijoihin, jotka työllistyvät TE-toimiston tarjoamien palvelujen avulla. Aidoissa työympäristöissä tehtyjen havaintojen huomattiin olevan hyödyllisiä jatkosuunnitelmien kannalta.
Kehittämismenetelmänä oli benchmarking. Vertailukohteena olivat Uudenmaan ja Pohjois-Savon TE-toimistojen sekä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen käyttämät palkkatukityöllistämisen palautelomakkeet. Niitä analysoitiin tietoperustaan reflektoiden ja niistä poimittiin olennaisimmat kohdat Hämeen TE-toimiston vastaavaan lomakkeeseen.
Opinnäytetyön osana valmistui Hämeen TE-toimiston palkkatukityöllistämisen palautekysely, joka tallennetaan sähköiseen kysely- ja raportointityökalu Webropoliin. Kyselyä ehdotettiin käytettäväksi mahdollisuuksien mukaan palautekeskustelun pohjana, jolloin palautteen antamiseen saadaan yhdistettyä työnantajan tapaaminen ja työllistymissuunnitelman laatiminen työllistetyn kanssa. Työnantajien palvelua korostettiin Hämeen TE-toimiston strategisena painopisteenä ja palkkatukityöllistämisen loppuvaihetta luontevana yhteydenpidon tiivistämisen kohtana. Palkkatukityöllistämisjaksoja ei haluta jättää irrallisiksi vaan ne halutaan sitoa ehyiksi ja vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi muiden palvelujen kanssa.