Ikääntyneen potilaan kotiutumiseen liittyvät haasteet - kirjallisuuskatsaus
Pihlajaniemi, Topi (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214921
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214921
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyö tarkoituksena oli kuvata ikääntyneen potilaan, kotiuttamiseen liittyviä haasteita. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tutkittua tietoa terveydenhuollon ammattilaisille, ennakoimaan mahdollisia kotiuttamiseen liittyviä ongelmia. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja analyysimenetelmänä käytettiin luokittelua.
Analyysin tuloksena syntyi kolme luokkaa: kotiutuksen aikatauluun liittyvät ongelmat, tiedonsiirron ongelmat ja ongelmat kotiutuksen suunnittelussa. Aikatauluun liittyviin ongelmiin sisältyi liian aikainen kotiuttaminen ja kotiutuksen viivästyminen. Osa potilaista hyötyy lyhentyneistä hoitoajoista ja ongelmana on kotiutuksen viivästyminen. Osa potilaista tarvitsee pidempi aikaista osastojaksoa, jotta toimintakyky on riittävä kotona pärjäämiseen. Tiedonsiirron ongelmia esiintyi eri organisaatioiden välisessä tiedonkulussa. Pahimmillaan ongelmat liittyivät potilaan oikean lääkityksen ja hoito-ohjeiden siirtymisen haasteisiin ammattihenkilöiden välillä. Ongelmia oli myös potilaan tai omaisten ja henkilökunnan välisessä kommunikoinnissa. Ongelmat kotiutuksen suunnittelussa vaikuttivat potilaan kykyyn pärjätä kotona ja lisäsivät riskiä joutua takaisin sairaalaan.
Tulosten perusteella kotiuttamisen ongelmia ja ratkaisuja on hyvä miettiä, jotta voidaan varmistua ikääntyvän väestön turvallisesta hoidosta. Tulevaisuudessa opinnäytetyössä tuotettua tietoa voidaan hyödyntää kehittäessä kotiuttamisen prosesseja toimivammaksi ja turvallisemmaksi sairaaloiden vuodeosastoilla ja päivystyksessä.
Analyysin tuloksena syntyi kolme luokkaa: kotiutuksen aikatauluun liittyvät ongelmat, tiedonsiirron ongelmat ja ongelmat kotiutuksen suunnittelussa. Aikatauluun liittyviin ongelmiin sisältyi liian aikainen kotiuttaminen ja kotiutuksen viivästyminen. Osa potilaista hyötyy lyhentyneistä hoitoajoista ja ongelmana on kotiutuksen viivästyminen. Osa potilaista tarvitsee pidempi aikaista osastojaksoa, jotta toimintakyky on riittävä kotona pärjäämiseen. Tiedonsiirron ongelmia esiintyi eri organisaatioiden välisessä tiedonkulussa. Pahimmillaan ongelmat liittyivät potilaan oikean lääkityksen ja hoito-ohjeiden siirtymisen haasteisiin ammattihenkilöiden välillä. Ongelmia oli myös potilaan tai omaisten ja henkilökunnan välisessä kommunikoinnissa. Ongelmat kotiutuksen suunnittelussa vaikuttivat potilaan kykyyn pärjätä kotona ja lisäsivät riskiä joutua takaisin sairaalaan.
Tulosten perusteella kotiuttamisen ongelmia ja ratkaisuja on hyvä miettiä, jotta voidaan varmistua ikääntyvän väestön turvallisesta hoidosta. Tulevaisuudessa opinnäytetyössä tuotettua tietoa voidaan hyödyntää kehittäessä kotiuttamisen prosesseja toimivammaksi ja turvallisemmaksi sairaaloiden vuodeosastoilla ja päivystyksessä.