Vapaaehtoisten motivaatio Verkon kertaluonteisen avun mallissa
Juvani, Tanja (2022)
Juvani, Tanja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060214951
Tiivistelmä
Suomalaiset ovat kokeneet vapaaehtoistoiminnan entistä tärkeämmäksi koronan tultua osaksi elämäämme. Erityisesti kertaluonteinen, joustava toiminta vetää puoleensa ja madaltaa kynnystä osallistua.
Tämän opinnäytetyön työelämäkumppani, Yhdessä Selviytymisen Tuki YSTI ry:n Verkko-yksikkö, on tarjonnut mahdollisuuden kertaluonteiseen auttamiseen jo pian 30 vuoden ajan Tampereen Hervannassa. Verkko koordinoi vapaaehtoisten antamaa apua hervantalaisille yli 65-vuotiaille ja vammaisille henkilöille.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on jatkokehittää kertaluonteisen avun mallia. Yhteistyökumppani voi edistää vapaaehtoisten motivoitumista Verkon vapaaehtoistoimintaan entistä paremmin panostamalla niihin asioihin, jotka tulosten perusteella motivoivat heitä eniten ja tätä kautta kannustavat heitä sitoutumaan. Tutkielman tarkoituksena on saada kokonaiskuva vapaaehtoisten motivaatioon vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyön tutkimuskysymys on: Mitkä tekijät motivoivat vapaaehtoisia Verkon kertaluonteisen avun mallissa.
Tutkimusmenetelmä on määrällinen ja aineistonkeruu on toteutettu kyselylomakkeella. Tausta-aineistona on käytetty Innokylässä esiteltyä Verkon kertaluonteisen avun mallia, Verkon vapaaehtoistoiminnan 20-vuotishistoriikkiä (Minkkinen ja Kekki 2013) ja koko yhdistyksen 30-vuotishistoriikkiä (Koivu 2021). Pessin ja Nylundin (2005) luoman vapaaehtoisten motiiveja kuvaavan timanttimallin pohjalta olen kehittänyt kertaluonteisen avun malliin paremmin sopivan kattokäsitteistön: joustavuus, merkityksellisyys, turvallisuus, osallisuus ja sosiaalisuus.
Tulosten mukaan vapaaehtoisia motivoivat eniten joustavuuteen liittyvät tekijät: he voivat itse päättää, kuinka paljon keikkoja tekevät, tehdä keikkoja omien aikataulujensa puitteissa ja kieltäytyä keikasta. Turvallisuutta kuvastavista motiiveista tärkein on hyvä ja kannustava ilmapiiri. Merkityksellisyyttä kuvaa se, että keikat koetaan mielekkäiksi. Kaikkein tärkeim-mäksi motivaattoriksi nousee kuitenkin se, että heidät otetaan ystävällisesti vastaan toimistolla. Yllättäen monet osallisuuteen ja sosiaalisuuteen liittyvät motiivit, kuten ammatilliset ja vertaisohjatut ryhmät, toisten vapaaehtoisten tuki ja heihin tutustuminen, toiminnan suunnitteluun vaikuttaminen tai asiakkaiden vaihtuminen viikoittain motivoivat vastaajia vähiten.
Verkon vapaaehtoisia eivät siis motivoi hyöty tai palkinnot, vaan joustava toiminta ja työntekijöiden ystävällinen ja kannustava kohtaaminen. Jatkossa on tärkeää huolehtia, että hyvä ja kannustava ilmapiiri säilyy, että työntekijät kohtaavat vapaaehtoisia kiireettömästi, että vapaaehtoisten valinnanvapautta ja omaa päätösvaltaa ei rajata. Muu toiminta on plussaa, mutta ei ole se oleellisin motivoiva tekijä.
Tulosten perusteella Verkko aikoo kehittää noin vuoden päästä aloittamisesta vapaaehtoisille tehtävää jatkoperehdytystä. Nyt siinä tullaan kysymään erikseen, onko vapaaehtoinen päässyt tekemään sellaisia keikkoja, joita hän itse haluaa.
Tämän opinnäytetyön työelämäkumppani, Yhdessä Selviytymisen Tuki YSTI ry:n Verkko-yksikkö, on tarjonnut mahdollisuuden kertaluonteiseen auttamiseen jo pian 30 vuoden ajan Tampereen Hervannassa. Verkko koordinoi vapaaehtoisten antamaa apua hervantalaisille yli 65-vuotiaille ja vammaisille henkilöille.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on jatkokehittää kertaluonteisen avun mallia. Yhteistyökumppani voi edistää vapaaehtoisten motivoitumista Verkon vapaaehtoistoimintaan entistä paremmin panostamalla niihin asioihin, jotka tulosten perusteella motivoivat heitä eniten ja tätä kautta kannustavat heitä sitoutumaan. Tutkielman tarkoituksena on saada kokonaiskuva vapaaehtoisten motivaatioon vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyön tutkimuskysymys on: Mitkä tekijät motivoivat vapaaehtoisia Verkon kertaluonteisen avun mallissa.
Tutkimusmenetelmä on määrällinen ja aineistonkeruu on toteutettu kyselylomakkeella. Tausta-aineistona on käytetty Innokylässä esiteltyä Verkon kertaluonteisen avun mallia, Verkon vapaaehtoistoiminnan 20-vuotishistoriikkiä (Minkkinen ja Kekki 2013) ja koko yhdistyksen 30-vuotishistoriikkiä (Koivu 2021). Pessin ja Nylundin (2005) luoman vapaaehtoisten motiiveja kuvaavan timanttimallin pohjalta olen kehittänyt kertaluonteisen avun malliin paremmin sopivan kattokäsitteistön: joustavuus, merkityksellisyys, turvallisuus, osallisuus ja sosiaalisuus.
Tulosten mukaan vapaaehtoisia motivoivat eniten joustavuuteen liittyvät tekijät: he voivat itse päättää, kuinka paljon keikkoja tekevät, tehdä keikkoja omien aikataulujensa puitteissa ja kieltäytyä keikasta. Turvallisuutta kuvastavista motiiveista tärkein on hyvä ja kannustava ilmapiiri. Merkityksellisyyttä kuvaa se, että keikat koetaan mielekkäiksi. Kaikkein tärkeim-mäksi motivaattoriksi nousee kuitenkin se, että heidät otetaan ystävällisesti vastaan toimistolla. Yllättäen monet osallisuuteen ja sosiaalisuuteen liittyvät motiivit, kuten ammatilliset ja vertaisohjatut ryhmät, toisten vapaaehtoisten tuki ja heihin tutustuminen, toiminnan suunnitteluun vaikuttaminen tai asiakkaiden vaihtuminen viikoittain motivoivat vastaajia vähiten.
Verkon vapaaehtoisia eivät siis motivoi hyöty tai palkinnot, vaan joustava toiminta ja työntekijöiden ystävällinen ja kannustava kohtaaminen. Jatkossa on tärkeää huolehtia, että hyvä ja kannustava ilmapiiri säilyy, että työntekijät kohtaavat vapaaehtoisia kiireettömästi, että vapaaehtoisten valinnanvapautta ja omaa päätösvaltaa ei rajata. Muu toiminta on plussaa, mutta ei ole se oleellisin motivoiva tekijä.
Tulosten perusteella Verkko aikoo kehittää noin vuoden päästä aloittamisesta vapaaehtoisille tehtävää jatkoperehdytystä. Nyt siinä tullaan kysymään erikseen, onko vapaaehtoinen päässyt tekemään sellaisia keikkoja, joita hän itse haluaa.